Lumihommia

 Tällä viikolla on saanu tehdä lumihommia lähes päivittäin.  Sunnuntaina oli hyvinkin tuollaiset kirjoituksen ekan päivän tunnelmat. Sitten sunnuntaina ehtoolla piti lähteä autolla asioille, mutta eipä mentykään, kun ei portista päässyt kadulle. Lumiaura oli mennyt ohi. Yli puolen metrin valli portilla. Reilu tunti meni kahden ihmisen voimin, että sai lumet pois ja pääsyn pihasta tielle. Pikkusen ollaan myöhässä turkulaisen päiväkirjan aatoksista. Tuntemukset lienee samansuuntaiset. Vesi vain lotisee ja kohta tietty tulee pakkanen. Huoh!

Viikko turkulaise päiväkirjast:
Helmikuu 1. klo 17.00
Lunt satta! Lumi o sit kaunist! Luanto tule kaunim valkkoseks ja
miäli piristy, ku ei ol enä nimpal pimmiä. Mää tei vaimol ja
itellen kuuma rommitoti ja mee istutti ikkuna äären kattoma
hiutaleitte leijumist maaha. Tosi kaunist.

Helmikuu 2.
Mää heräsi ja kattosi akkunast pihal. Koko maisemam peitti uus
puhtavalkone lumi. Hiano näky! Jokasel puul ja penssal o valkone
kaapu. Mää tei talven lumityä ja nauti joka kolallisest.. Mää
kolasi sekä piha et jalkakäytävä. Myähemmi päiväl teknise virasto
aura auras tiä ja tyäns lume porti ette. Kuljettaja naureskel mul
ja vilkutti. Määki vilkuti hänel ja kolasi porti erusta taas
auki.

Helmikuu 3.
Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o pari astet.
Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost. Mää tei lumityä
ja taas ku mää sai tyäv valmiks, tuli aura-auto. Lumi ol täl
kertta ruskian harmaat.

Helmikuu 4.
Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane
taas kiristys. Kaatusin perssellen jalkakäytäväl. 22 eurom
poliklinikkamaksu, mut onneks mittä ei ollu poikki.
Sääennustus lupas lissä lunt.

Helmikuu 5.
Viäläki nii kauhja kylm. Mää myi vaimo auto ja osti maasturi, et
hää päässe töihi. Auto liukus kuitenki päi kairet ja oikkia
etukulma meni aika pahaste kassa. Viime yän sato reilu 15 sentti lunta. Molemma auto ova iha sualas ja kuras. Tiaros ol
lumitöit tänäpä. Se perkele aura ajo meiä ohitte kaks kertta.

Helmikuu 6.
10 astet pakkast. Lissä tota perhana lunt. Pihal ei ol yhtäm
puuta tai pensast, mikä ei olsis vahinkoittunu. Sähkö oliva poikki
melkke koko yä. Mää yriti pittä talo lämpimänä kynttilöil ja
pensalämmittimel, joka kylläki roiskas hiuka yli, syttys tule ja
oli poltta koko talo. Mää sai onneks matol tukahrutettu liäki,
mut mää sai toise aste palovammoi kässi ja silmäripse ja
kulmakarva palova. Auto karkas käsist matkal poliklinikal ja
hajos lunastuskuntto.

Helmikuu 7.
Tota vitunperkele valkost paska tule koko aja. Kaik perkele
vaatte pitäsis olla pääl, jos halu käyrä postilaatikol. Jos mää
saa kässi sen saatanan kusipää, mikä aja tota aura-auto, niin mää
revi silt syräme rinnast! Se o ain varma kulman taka kytikses ja
orotta, ku mää saa jalkakäytävä puhtaks! Sähkö ova viälki poikki.
Vesijohro jäätys ja näyttäsis silt, ettei katto kestä tol lume
paino.

Helmikuu 8.
Saatana, 12 perkelee sentti uutta vitu lunt ja vitu ränttä ja
vitu jäät, ja herra yksinäs tiättä mitä paska sitä taivast viime
yän tuli. Mää yriti ossu aura-auton kuljettaja jäähakul, mut see
pääs pakko. Vaimo jät mun. Auto ei lähre käyntti. Mää luule, et
must on tulos lumisokkia. Mää em pysty liikuttama varppaitan. En
ol nähny aurinkko montte viikko.
Ennusteis luvata lissä lunt. Viima tekke ilma purevaks.
Perkele, mää muuta Espanja. Vitutta nii perkeleste! Saatana lumi
ja koko talv.

Hyvä pläjäys karppauksesta

Iltalehden blogisti, psykologi ja ravintovalmentaja Hanna Markuksela kirjoitti eilen 2.2.12 blogissaan oikein osuvan kirjoitelman karppauksesta . Hyvä Hanna. Tuonlaisena, kuten Sinä toit karppauksen esiin, minä oman ruokavalioni tunnistan. Yleensä en tunnista syömisiäni median luomasta karppauskuvasta ollenkaan.

Samaa mieltä olen siinä, että ensin alkuvaiheessa voi keskittyä ns. suuriin linjoihin ja suurimpien höttöhiilareiden poistamiseen. Blogikirjoituksessa mainittiin myös, että kun perusjutut on hallussa, voi alkaa hifistellä lisää omien kehon tarpeiden mukaan. Näin olen itse tehnyt. Kiitoksena tuosta tavasta se, ettei minun tarvitse enää ruokavaliohoitoisena kakkosdiabeetikkona napsia edes Metformiini-lääkityksen pillereitä. Ruokavaliostani on tullut nyt jo niin osa minua, ettei tuota juuri minkäänlaisia hankaluuksia pysyä siinä. Joskus jotkut vierailut tai kokous- ja koulutustilanteet tuovat haasteita, mutta eivät ylitsepääsemättömiä kuitenkaan. Näihin osaan jo varautua pähkinä-/mantelipussukalla, leipäjuustoeväällä, keitetyillä kananmunilla, avokadolla tms. Vieraisille saatan tehdä tuliaiseksi esim. myös itselleni sopivan suolaisen tai marjapiirakan.

Se on sanottava, ettei ruokavaliomuutos käynyt ihan hetkessä, mutta tämä opettelumatka on ollut äärimmäisen kannattava ja antoisa. Mottoni onkin, että mahdollisimman vähän muutoksia, joilla pystyn pitämään verensokeritasoni normaaleina. Ja aivan normaaliterveen rajoissa ne ovatkin pysyneet.

Minua surettaa näkemäni tosi huonokuntoiset ja huonovointiset kakkosdiabeetikot, jotka edelleen jatkavat virallisen suosituksen mukaista syömistä. Olen nähnyt näitä kesken kokouksen nukahtelijoita, jotka eivät kertakaikkiaan ruokailun jälkeisen palaverin tai kokouksen aikaan pysy hereillä ruoan aiheuttaman verensokerikuorman vuoksi. Herranjestas, tuskin edes muistan aikaa, jolloin itselleni kävi samoin, ettei lounaan jälkeen töissä/palaverissa/koulutuksessa meinannut edes hereillä pysyä. Olen NIIN äärettömän onnellinen ja kiitollinen itselleni sopivan ruokavalion löytymisestä.

Tänään tuli asiaan liittyen kiva kommanttikin. Kollega koulutuksessa kysyi, että oletkos sinä laihdutuskuurilla. Kysyin, että miten niin? Hän jatkoi, että kun olet ihan selvästi hoikistunut sitten viimenäkemän. Ehdin pikaisesti kuiskata ennen luennoitsijan jatkamista, etten ole (laihiksella), pyrin vain vähän katsomaan, mitä syön ja syömään mahdollisimman ravinteikasta ruokaa.

------------------

Laitan tähän perään vielä tuon linkittämäni artikkelin kopsauksena, jos vaikka artikkeli jossain kohtaa ei olisikaan enää netissä:

2 Hel 2012

Kaksitoista kovaa karppausvinkkiä

Kirjoittanut Hanna Markuksela

Tämä listaus ei ole korkein totuus, vaan karppauksen käyttöohje. Sellainen, jonka avulla voit lakata etsimästä totuutta ja alkaa kuunnella omaa kehoasi.
Kuvat: Miika Ihanainen

____________________________________________________

1. Karppaus ei ole tie, totuus ja elämä, vaan ruokavaliokonsepti.

• Yksikään vakuuttava ruokavaliokonsepti ei ole absoluuttinen totuus, vaan kokoelma oletuksia. Oletuksia jotka toimivat tai sitten eivät.
• Usein vain osa jonkin suosituksen oletuksista toimii, mutta osa täytyy korvata muilla opeilla.
• Tästä johtuen juuri sinulle parhaimman ruokavalion koostaminen on palapelin kasaamista. Ruokavalioiden väliset rajat ylittävä soveltaminen ja asiantuntijan neuvot voivat auttaa löytämään parhaan kokonaisuuden.

2. Kehosi on guru, älä pidä muita guruja.

• Ei ole gurua, joka voisi kertoa millainen ruokavalio sopii joka ikisen ihmisen elimistölle, mielelle, sosiaaliseen ympäristöön, elämäntilanteeseen ja budjettiin.
• Hanki tietoa luotettavista lähteistä, tee omat yhteenvetosi ja sovella.
• Vastaukset suuriin kysymyksiin löytyvät kirjaimellisesti sisältäsi. Lopulta kehosi kertoo mikä toimii ja mikä ei.

3. Syö hiilihydraatteja riittävästi, yksilöllisten tarpeidesi mukaan.

• Älä aloita rytinällä, vaan pudota hiilihydraattien määrää asteittain. Aluksi hiilihydraattien vähentäminen voi aiheuttaa oireita, joten arvioi tilannetta rauhassa vasta parin viikon karppailun jälkeen.
• Kehosi on ainutlaatuinen. Se mikä sopii muille, ei välttämättä sovi sinulle.
• Se mikä sopii sinulle jossain elämäntilanteessa, ei välttämättä sovi sinulle enää tilanteen muuttuessa. (Esim. urheiluharrastuksen aloittaminen, kova ruumiillinen työ, stressi, raskaus, sairastuminen jne.)
• Vaikka olo olisi suorastaan euforinen todella alhaisilla hiilihydraateilla, voi pidemmän ajan kuluessa kehittyä terveysongelmia.
• Esimerkkinä mahdollisista seurauksista: sekaisin mennyt sisäeritysrauhasten toiminta.
• Paasto tai “alakarppaus” voivat heikentää myös ylimääräisen estrogeenin poistumista kehosta. Tästä saattaa seurata hormonaalisia ongelmia, kuten PMS:ää, rintasyöpäriskin kohoamista ym.
• Monet urheilulajit lisäävät hiilihydraattien tarvetta reippaasti. Jokaisen urheilijan kannattaa siksi etsiä itselleen kokeilemalla sopiva hiilihydraattimäärä.
• Sisällytä ruokavalioosi runsaasti kasviksia ja juureksia. Nauti treenien jälkeen marjoja, hedelmää, täysjyväviljaa tai vaikka bataattia, jos viljat aiheuttavat vatsaoireita. Hiilihydraatin sieto on parempi urheilusuorituksen jälkeen.

4. Älä kehitä carbofobiaa.

• Onnistunein ruokavaliosuunnitelma on usein sellainen, jonka toteuttaminen voi tapahtua rennosti ja jossa on liikkumavaraa.
• Korjaa ensin isot linjat kuntoon ja ala vasta sen jälkeen hifistellä. Kokonaisuus ratkaisee.
• Syömisten miettimisestä aiheutuva stressi on terveydelle haitallisempaa, kuin yksittäiset poikkeukset ruokavaliosta.
• Ota ilo irti juhlatilaisuuksista ja syö sellaisia ruokia, jotka eivät vahingoita sinua pitkäaikaisesti.  Mielenterveyden kannalta on erittäin tärkeää irrotella välillä.
• Voit vaihtaa ravintolassa tai juhlissa peruna/riisilisäkkeen salaattiin, juureksiin tai kauden kasviksiin. Jos tämä ei onnistu, syö vaikka vain osa lisäkkeestä ja nauti ruoastasi hyvällä mielellä.

5. Jos oireilet gluteenista selkeästi, vältä sitä.

• Käy tutkituttamassa itsesi perusteellisesti, jos epäilet keliakiaa. Muista kuitenkin, etteivät nykyiset tutkimusmenetelmät ole vielä kehityksensä huipulla.
• Jos keliakiaa ei löydy, suvussasi on autoimmuunisairauksia ja epäilet oireilevasi gluteeniviljojen takia, poista gluteeni ruokavaliostasi joksikin aikaa. Katso mitä tapahtuu.
• Älä sekoita kuitenkaan keliakiaa ärtyvän suolen oireyhtymään, joka on huomattavasti yleisempi. Jos viljojen aiheuttama oireilu johtuu herkästä suolistosta, ei gluteenia tarvitse välttää kuin ruttoa. Vähentäminen voi riittää.
• Älä tee pysyviä muutoksia ruokavalioosi ilman selkeitä perusteita ja ammattitaitoista ohjausta.
• Älä anna gluteenittomuuden masentaa. Maailmassa on lukuisia kansakuntia, jotka pärjäävät terveysvertailuissa meitä suomalaisia paremmin. Ilman ruista ranteessa ja vehnälesettä muroissa. Käy vaikka Aasiassa tai Etelä-Amerikassa katsomassa.

6. Panosta  ruokavalion laatuun ja monipuolisuuteen.

• Hyvä ruokavaliokonsepti on väärin toteutettuna epäterveellinen.
• VHH ei ole yhtä kuin pekoni munalla. (Atkins-myytti on irvikuva alkuperäisestä ruokavaliosta, jossa hiilihydraattien määrää lisätään alkuvaiheen induktion jälkeen asteittain yksilöllisesti sopivalle tasolle.)
• Ota proteiinisi eläinkunnantuotteiden lisäksi kasviperäisistä lähteistä, kuten pähkinöistä, siemenistä ja pavuista. Tämä on luuston, suoliston ja sisäelinten kannalta tärkeää, sillä liika lihansyönti ei ole hyväksi.
• Suosi luomutuotteita, paikallisten tilojen lihaa, luomumunia ja vapaana kasvanutta kalaa (kuten muikkua, jossa on myös vähemmän raskasmetalleja). Nykyisen tehotuotantojärjestelmän seurauksena lihaan ja kalaan on pumpattu mukavat määrät mm. antibiootteja ja hormoneja. Eläimet ovat myös hyvin huonokuntoisia. (Esimerkiksi lähes jokaisen norjalaisen viljellyn lohen sydän on rasvoittunut ja omega-3-pitoisuudet heikentyneet vääränlaisen rehun ansiosta.)
• Syö ylenmäärin vihanneksia sekä kohtuullisesti marjoja ja hedelmiä.
  Kasvikunnantuotteiden antioksidantit ehkäisevät syöpää, pitävät ihon kunnossa, suojaavat vanhenemismuutoksilta sekä lukuisilta elintasosairauksilta.
• Ravintokuitu sitoo itseensä haitallisia yhdisteitä ja kuljettaa niitä pois kehosta, joten mätä rehuja minkä jaksat!

7. Laita moottoriin vain parasta öljyä.

• Elimistö tarvitsee monipuolisesti hyvälaatuisia rasvahappoja, joten kannattaa nauttia rasvaista kalaa, hyvälaatuista kalaöljylisää, saksanpähkinöitä, oliiviöljyä ja avokadoa.
• Ja joku roti sen voin kanssa. Luomukirnuvoi on hyvää, mutta se ei tarjoa välttämättömiä rasvahappoja. Lisäksi liiallisesti nautittuna se voi viedä tilaa muilta hyviltä rasvoilta.
• Sama pätee kylmäpuristettuun kookosöljyyn, joka on antimikrobisten ominaisuuksiensa ja hyvän sulavuutensa ansiosta terveellistä, mutta ei mikään terveystuote.
• Voin tilalla on hyvä käyttää leivän päällä omatekoista “margariinia”, johon tulee yksi osa voita, yksi kylmäpuristettua kasviöljyä ja yksi vettä. Lisää joukkoon mausteet sekä suola ja sekoita tasaiseksi massaksi sauvasekoittimella.
• Käytä kylmäpuristettuja kasviöljyjä, kypsennä kala nopeasti alhaisemmassa lämmössä tai tee sushia ja säilytä pähkinät ja siemenet viileässä. Härskiintynyt rasva joutaa mäkeen.

8. Jos otat, älä karppaa.

• Kännissä ei kannata karpata tai karpatessa kännätä.
• Alkoholi voi haitata glukoneogeneesia eli hiilihydraatin uudismuodostusta. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ja alkoholi ovat siis todella huono yhdistelmä.
• Verensokeri voi laskea liian alas ja aivojen energiansaanti häiriintyä. Seuraukset ovat arvaamattomat ja yksilölliset.
• Jotain hiilihydraattipitoista kannattaa siis ottaa alkoholin ohessa tai laittaa viinapulloon vettä, kuten kuvassa.

9. Pidä hiilihydraatit yksilöllisesti rentouttavalla tasolla

• Mielialaongelmat voivat liittyä karppaukseen, sillä hiilihydraattien vähentämisen vaikutus aivojen välittäjäaineisiin on hyvin yksilöllinen. Joku voi saada apua alakuloiseen mielialaan, kun taas toisen masennusriski voi kasvaa.
• Osalle ihmisistä karppaus voi aiheuttaa myös uniongelmia, joten päivällisellä/illallisella on hyvä hyödyntää hiilihydraattien rauhoittavaa vaikutusta.
• Pudotettaessa hiilihydraatit liian alas, saattavat myös stressihormonit kortisoli ja adrenaliini huidella turhan korkealla. Keho yrittää tällöin pitää verensokeria riittävällä tasolla vaihtoehtoisen reitin kautta (kortisoli piiskaa verensokeria ylös). Tämä rasittaa elimistöä merkittävästi ja voi johtaa sisäeritysrauhasten ongelmiin.

10. Hanki tarvittaessa ammattitaitoista tukea elintapamuutoksesi edistämiseksi.

• Ammattilaisella on laajempi näkemys ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksista, joten kaikkea ei kannata oppia kantapään kautta.
• Juuri sinulle optimaalisin ruokavalio räätälöidään yksilöllisten tarpeidesi mukaan.
• Säästät resurssejasi keskittämällä huomiosi, aikasi ja rahasi oikeisiin asioihin.

11.  Kaikkea ei vielä tiedetä, joten seuraa myös aikaasi, veriarvojasi ja ravitsemustieteen etenemistä.

• Tutkimusta ruokavaliokokonaisuuksien yksilöllisistä pitkäaikaisvaikutuksista tarvittaisiin lisää, sillä jokainen aluksi hyvältä tuntuva ruokavalio ei ole pitkään toteutettuna terveellinen. Tämä voi päteä sinunkin ruokavalioosi.
• Emme siis tiedä vielä tarpeeksi vähähiilihydraattisten ruokavalioiden pitkäaikaisvaikutuksista, joten VHH:ta noudattavan kannattaa seurata veriarvojaan ja pysyä ajan hermolla.
• Ravitsemustiede on tieteenalana hyvin nuori ja ruokavalioiden kokonaisuuteen kohdistuvan tutkimuksen tekeminen on haasteellista. Lisäksi tutkimusten rahoittajien sekä julkaisijoiden intressit vaikuttavat vallalla oleviin käsityksiin. Jos olo on huono ja muutokset ruokavaliossa auttavat, voidaan kysyä kannattaako jäädä kitumaan ja odottelemaan virallisten näkemysten muuttumista?

12. Rentoudu, nauti, elä, nyt!

• Rentoutuminen on terveyden kannalta yhtä olennainen elementti kuin oikeanlainen ravinto.
• Kaikenlaisen pikkutarkan piiperryksen keskellä voi käydä niin, että itsestäänselvistä perusasioista huolehtiminen jää alakynteen.
• Etsiessäsi syitä terveys-, suolisto- tai painonhallintaongelmiisi pohdi myös oletko aidosti rentoutunut. Nukutko tarpeeksi, osaatko käsitellä henkisiä haasteita, nautitko elämästäsi ja toteutatko unelmiasi?
• Mene sitten kauppaan, kahmi ostoskoriin kaikenlaisia vihanneksia, kylmäpuristettua oliiviöljyä, pähkinöitä, siemeniä, kalaa, avokadoa, juureksia, jotain eksoottista, jotain tuttua ja turvallista.
• Nyt voit lähteä liitelemään kohti parempaa oloa, vieläkin kauniimpaa olemusta ja kirkkaampaa mieltä!

Sitä sun tätä

Eilen makoilin kotona pedin pohjalla kuumeessa. Sopivasti, sillä telkkarista sattui tulemaan Studio55 jossa mukana oli Antti Heikkilä . Linkin takaa pääsee kurkkaamaan ohjelman. Asia on mulle niin tuttua, mutta aina Antin puheista irtoaa uutta ajateltavaa. Eilisessä ohjelmassa mua ilahdutti erityisesti edellisessä ohjelmalinkissä ohjelmassa esiintyvä Pekka Karjalainen . Hieno terveysmuutos hänellä sekä hänen ystävällään.

Heikkilän opus on kyllä ihan must. Se toimii nähdäkseni kaikilla kakkosdiabeetikoilla, jotka siihen ryhtyy ja siinä pitäytyy. Keski-ikäisillä naisilla paino ei  kenties putoa niin kuin miehillä,  mutta samalla tavalla naisille tulee terveysvaikutuksia. Odotan kovasti ja innolla tuota Pekka Karjalaisen ja kumppanista tekeillä olevaa elokuvaa. Toivottavasti saavat rahoituksen kuntoon. Syytä olisi, koska paluu parisataa vuotta vanhaan diabeteksen hoitomuotoon olisi parasta niin potilaille kuin kansantaloudelle.

Tämä aamu alkoi pannuleivällä. Tätä leipää olen tehnyt jo muutaman vuoden ajan. Löysin ohjeen joskus vuosia sitten karppifoorumilta.  Kookoksesta en silloin oikein tykännyt, joten tein omanlaiseni ohjeen.

1 muna
2 rkl mantelijauhetta
(½ tl leivinjauhetta )
2 rkl juustoraastetta

Leivinjauhetta ei välttämättä tarvita, jos ei halua. Juustoraastetta otan pari sormenpäillä pari napsasua pussista, kun en jaksa mittailla lusikalla. Todennäköisesti juustoa on vähän enemmän, kuin 2 rkl, mutta ei se ole tässä niin tarkkaa ollenkaan. Noin simppelillä ohjeella saa aamulla rähmäsilmäisenäkin ihan toimivan aamiaisen taiottua.


Ensin rikotaan muna kippoon.

 Sen jälkeen muut aineet perään. Sekoitetaan haarukalla. Alla valmis taikinapohja.

 Paistinpannulle voita. Pannu pitää laittaa aika miedolle lämmölle, koska mantelijauho palaa herkästi. Aamulla vessareissun aikana pannuleivästä paistuu hyvin toinen puoli. Aamupesun ja -pissin jälkeen voi kääntää toisen puolen. Joskus laitoin alkuperäisen ohjeen mukaan seesaminsiemeniä, mutta nyt ovat näköjään jääneet taas pois.

Tuosta näkee vähän pannuleivän kokoa. Nämä kokonaiset pannuleivät ovat valokuvasatoa aiemmilta tekokerroilta, jotka jäänyt laittamatta blogiin. Saapahan nekin kuvat nyt tänne hyötykäyttöön.

  Päälle päälliset ja kohti ääntä. Täyttävä ja ravitseva aamiainen on valmis. Joskus olen tehnyt noista hampurilaisia. Pannuleipä puoliksi ja sisälmykset sisään. Tämä ohje taipuu myös makeaksi leivonnaiseksi, jos laittaa mausteeksi vaikka kardemummaa, kanelia, vaniljasokeria tms. Jos tekee makeamman version, voi taikinan sekaan laittaa esim. marjoja ja päälle kermavaahtoa. Makeassa versiossa voi vaikka rouhia sekaan myös prosenttisuklaata. Vain mielikuvitus on rajana näissä hommissa. Tässä kuvassa nyt kuitenkin suolainen versio. Taikina toimii myös pizzapohjana.

Tänään päätin kokeilla tehdä pannuleivän lettupannulla, jotta saisin pienemmän kokoisia. Karppifoorumilta huomasin jonkun tehneen näin. Hyvä idea. Kun on ollut kipeänä, ei olisi jaksanut nyt syödäkään kokonaista pannuleipää. Näinpä sitten tuo vanha taikinasysteemi nyt lettupannulle. 5 lettua näyttää tuosta annoksesta tulevan. 

 Hupsista. Pikkusen oli kärvähtämään päin, mutta onneksi ei vielä maistunut yhtään palaneelta. Hellan lämpö saa olla mieluummin vähän matala kuin liian kuuma.

 Sitten vain voita pannulettuleivän päälle sekä muut päälliset. Tällä kertaa oli kylmäsavulohta, kananmuna ja avokadoa.Kananmunat olivat eilen keitettyjä, siksi pienoinen tumma rengas. Keittoaika aavistuksen liian pitkä, koska keltuainen ei jäänyt pehmeämmäksi. Mutta näillä aloitettiin tämä päivä. Seurana mukillinen kookosöljyteetä.

Makroista

Katselin Protein Power-kirjasta Mike Eadesin antamia makro-ohjeita. Niitä voisi kokeilla. Joskus kokeilin ihan hyvällä menestyksellä, mutta sitten nuo taas unohtui jonnekin. Laitetaanpa siis muistiin jatkoa varten.
Tällöin kolmella aterialla proteiinit olisivat kroppani tietojen perusteella noin 30g/ateria ja rasva noin 48g.
Neljällä aterialla prode 22,5g/ateria ja rasva noin 36g/ateria.
Hiilarit olisivat noin 10-12g/ateria. Näin hiilarit pyörisivät jossain 30-40g tuntumassa. Mulle sopii ihan hyvin tuo 40g, joten joustetaan nyt siinä kohtaa vähän.

Noilla makroilla energiansaanti olisi noin 1825 kcal. Ihan jees.

 40hh   = 9E%
 90 prot = 20E%
145 r = 72E%

Energiaprosenteissa menee suht samaan, mitä esim. Annika Dahlqvist diabeetikoille suosittelee.

Sen verran muokkaan myös Eadesiin nähden, ettei mulla aamiaisella tule tuota hiilarimäärää. Esim. Antti Heikkilä suosittelee diabeetikoille hyvin niukkahiilarista aamiaista ja se sopii minulle tosi hyvin, hiilarit aamulla ovat yleensä enintään joku 5-6g. Hiilaria enemmän sitten iltaan. 

Tärkeätähän on se, että niin proteiinia kuin rasvaakin tulee tasaisesti joka aterialla. Esim. joku turkkilaisjogu marjoilla on mulle jo liian hiilaripitoinen ateria, jos tuo olisi pelkästään. Sama hässäkkä jälkiruokana menee jo ihan hyvin, jos ruoalla on jotain proteiinia tarjolla myös.

Eades on siis ihan samoilla linjoilla esim. Kiloklubin Patrik Borgin kanssa, joka myös sanoo, että jokaisella aterialla pitäisi nauttia myös proteiinia. Nyt tässä kohtaa himmailen vain tasoja omaan prodetarpeeseeni nähden. Painokilojen mukaan proteiinin määrä voisi olla minulla suurempikin, mutta koska en liiku paljoa ja rasvamassaa on paljon, pienempikin määrä riittää. Protein Powerissa prodentarve lasketaan rasvatonta massaa kohden ja minulla se oisi minimissään 65-79g. Pikkusen sentään siitä nostan ylemmäksi. Vieläkin on varaa vähän nostaa, mutta katsotaan nyt näillä hetki.

Liemistä lisää

Aina ei ole mahdollisuuksia, aikaa tai viitseliäisyyttä alkaa itse keitellä liemiä. Silloin kannattaa kokeilla Puljongin luonnollisesti valmistettuja liemiä. Nämä ovat valmistettu ilman lisäaineita ja ilman muita höttöjä. Laitoin linkin, että jos kuvien näkösiä tuotteita kaupasta löytyy, niitä voi huoletta käyttää.

Huomaan, että paljon väkeä on käynyt blogiani lukemassa. Kenties liemijutut oli sen verran ekstremeä, ettei kommentteja herunut. Osaksi siksikin tällainen vinkki niille, jotka haluavat syödä fiksusti ilman lisäaineita, mutta ilman sen suurempaa omaa vaivannäköä. Osa noista kastikkeista on sellaisia harkintaa kysyviä, jos noudattaa vähähiilarista ruokavaliota. Kuitenkin, jos valitsee max 5g/100g hiilaria sisältäviä tuotteita, ne ovat ihan karppisyötävää perusarjessa. Juhlassa voi tuostakin joustaa. Toisaalta, valkosipulissakin on paljon hiilareita, mutta harva sitä vetää sata tai useampi satagrammaa kerralla. Kenties uunivalkosipuleita ei kannata syödä montaa kerralla, jos noudattaa vhh:ta. Sama pätee näihin linkin kastikkeisiinkin.

Niin ja saa tänne kommentoidakin. :D

Luuliemi

Joulukuun alkupuolella keittelin luulientä ja silloin laiskotti niin, etten saanut millään siirrettyä kuvia koneelle ja blogiin. Tässä nyt tarinaa luuliemen keitosta.

Työpäivän päätteeksi kiersin kotiin kauppahallin kautta. Ostin ensi kyytönmaitoa ja kirnuvoita. Toisella kauppiaalla huomasin olevan luita ja meninkin niitä kysymään.  Kävi hakemassa minulle sellaisen noin parikiloisen luunpätkän, jonka pyynnöstäni sahasi kattilaan sopiviksi paloiksi.

Pussissa ovat ne naudanluut. Edessä oleva keltainen mötikkä on kirnuvoita. Namm, niin hyvää, niin hyvää! Voittaa valiovoit mennen tullen. Maitoa takana olevissa purkeissa.

Alla lihapalat vielä vähän lähempää. 

Lihat voi ja kannattaa paahtaa ensin uunissa hetken aikaa. Pääsee vähemmällä, kun ei tarvitse kuoria vaahtoja liemen pinnalta. Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin, miten luun sisällä on paljon ravinteikasta luuydintä odottamassa liemeen pääsyä.

 Sitten luut kattilaan veteen. Vähän happoa joukkoon, esim. sitruunaa, etikkaa tai viinietikkaa, jotta ravinteet irtoavat. Toiset laittavat suolan jo keittämisen alussa, toiset vasta myöhemmin. Kattilan pohjalle laitoin kaikki jo vähän nahistuneet kasvikset jotka olisivat menneet muuten kompostiin. Tässä keitoksessa täräytin pippureiden lisäksi laakerilehdet ja yrttisilpun jo keittämisen alkuvaiheessa.  Ne kannattaa laittaa vasta vähän myöhemmin.

Sitten vain keitellään hiljaisella, huom. hiljaisella tulella niin, ettei keitos kiehu vaan hiljalleen hymyilee. Keittoaika mun keitoksellani oli yön yli. Varmaan lähes 12h. Pienemmälläkin keittoajalla selviää.

Kun olin saanut luut kattilaan ja hellalle, piti nauttia muista antimista.  Ranskalaista luomutattarinäkkäriä.


Päälle kirnuvoita juustohöylälliset.

Samoin kauppahallista ostettua vanhanajan saunapalvia ja juustoa. Tomaattia. Seuraksi lasi kyytönmaitoa. Niin hyvää, ettei ikinä uskoisi. Maut olivat ihan jotain muuta, kuin kaupan leikkelehyllyltä ostettaessa.

Leikkeleet, kirnuvoi ja maito olivat kaupan hintoja kalliimpia. Mutta kun jo pieni määrä antaa niin hyvän ja nautinnollisen maun, eivät nuokaan herkut tule kovin kalliiksi. Luut maksoivat muistaakseni 1,50 tai 2 euroa.

Valmista lihalientä. Sitten vain pussiin ja pakkaseen annospusseiksi. Parin desin kerta-annos riittää.  

Itse keitettyyn luuliemeen tehtyä siskonmakkarasoppaa. Soppa sisältää keittojuureksia ja - vihanneksia sekä siskonmakkaraa. Peruna nostaa verensokeria siihen malliin, että potut jäävät yleensä keitoistani pois. Joskus saatan laittaa perunan tai pari keittokattilalliseen. Ihan karppia keittoruokaa tässä.

Jotkut voivat ihmetellä, miten ihmeessä aika riittää tai on viitseliäisyyttä johonkin luuliemen keittämiseen. Siinä menee aktiivista työaikaa alkuvalmisteluissa varmaan 5-10 min - enintään. Loput hoitaa ensin uuni ja sitten hella. Eikä tarvitse käyttää teollisesti valmistettuja lisäainekuutioita mauksi keittoihin ja muihin ruokiin. Hyvä, jos pääsee vähän vähemmällä elimistön lisäainekuormituksella. Omalla kohdallani, kun on tämä diabetes vitsauksena, elimistö on muutenkin jo äärimmäisen rasitettu, joten yritän päästä mahdollisimman pienellä lisäainekuormituksella. Siksi keitän luu- ja lihaliemiä lihaliemikuutioiden sijaan. Makukin on miljuuna kertaa parempi.  Loppupeleissä etu näkyy myös kukkarossa, koska jo vähäinenkin määrä luulientä on niin tuhtia ja ravitsevaa, että siitä tulee kylläiseksi helposti ja kylläisyys kestää pitkään. Kylläisyys on aivan toista luokkaa, kuin kaupan lihaliemikuutioihin tehdyillä keitoilla.

Jos ostaa luita, kannattaa ostaa sen verran, että saa ainakin 5 litran kattilallisen keitettyä kerralla.

Jos ei saa luita esim. lähikaupastaan , (aina kannattaa kysyä) voi luut, jotka tulee muista ruuista, säilöä pakastepussissa pakastimessa odottamaan riittävää määrää. Esim. jos ostaa broiskun koipia tai grillatun kanan, voi ne jämäluut tosiaan laittaa pakastimeen ja sitten kun luita on kertynyt jo jonkin verran, voi keittää kanaliemen itse. Sama jos ostaa possun rimpsuluita tai muuta luullista lihaa; esim. lapaa.