Karppausta telkkarissa. Loppiaisen jälkeen alkaa TV5:n uusi ohjelma Hei, me karpataan. Tästä tietoa lisää TV5 facebook-sivuilla . Tarkempi juttu löytyy täältä .
Googlasin, mikä ja kuka onkaan tuo Olli Sovijärvi, joka toimii ohjelmassa lääkärinä. Helsinkipaleon sivuilta löytyikin Sovijärven blogi. Mielenkiinnolla luin. Erityisesti kannattaa lukea Helsinki Paleon rasvaopas . Tömäkkää asiaa. Myös linkin pikkuvideo on katsomisen arvoinen.
Nyt jäädään sitten odottelemaan, millaisen ohjelman saavat kasaan. Minulla on aavistuksenomaisesti ennakkoluuloja ohjelman suhteen, koska taustajoukoissa häärii Eeva Jaakonmaa, joka muistaakseni oli jonkin kitudieetin, vai oliko se nyt pillerikuurin mannekiinina. Kenties Jaakonmaa on löytänyt myöhemmin LCHF-ruokavalion. Hope so! Annetaan kuitenkin ohjelmalle mahdollisuus, eikä teilata etukäteen. Palataan tähän aiheeseen ohjelmasarjan alettua loppiaisen jälkeen.
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
perjantai 11. marraskuuta 2011
Maaseudun tulevaisuus-lehdestä
Maaseudun tulevaisuus-lehti kirjoitti 11.11.11 alla olevan lainauksen. Jääkö tämä historiallinen 11.11.11.-päivä muistiin kunnioitetun ruisleivän terveysväittämien hautaanpanijaispäiväksi. Se jää nähtäväksi.
Mutta siis tuohon lehtilainaukseen:
"Rukiin terveysväittämät menivät nurin
Suomalaiset pitävät ruisleipää terveyden kulmakivenä, eivätkä syyttä. Ruistutkimus on Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muualla maailmassa.
Suomen leipomoteollisuus lähtikin luottavaisin mielin kokoamaan listaa terveysväitteistä, kun EU:n asiaa koskeva asetus valmistui viisi vuotta sitten.
Käytännön työstä vastasivat Suomen suurimmat ruisleipurit Vaasan ja Fazer.
Tulos lässähti
Yritysten yhteistyönä syntyi kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteiksi. Näistä puoli tusinaa koski ruista.
Monet väitteistä olivat päätyneet jo aiemmin koko väestöä koskeviin valtion ravitsemussuosituksiin.
VTT keräsi leipomoteollisuuden toimeksiannosta tieteelliset tutkimukset ehdotusten tueksi. Mittavan työn lopputulos jäi kuitenkin laihaksi.
”Ainoa hyväksyvä kannanotto koskee ruislesekuitua, joka edistää vatsan toimintaa”, johtaja Kalevi Saikkonen Vaasan Oy:ltä kertoo.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan asiantuntijat eivät vakuuttuneet esimerkiksi siitä, että ruisleipä voisi vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon.
Hyväksyntää haettiin myös raskituksen eli taikinajuuren eduille. VTT:n tutkimuksissa on selvinnyt, että perinteinen hapantaikina parantaa ravintoarvoja, esimerkiksi moninkertaistaa vitamiinipitoisuuksia.
Ikivanhaa tapaa leipoa ruisleipää onkin luonnehdittu tämän päivän teknologian aarrearkuksi.
Soitellen sotaan
”Harmittaa, teimme tosi paljon työtä”, myöntää Vaasan tutkimus- ja kehityspäällikön tehtävistä keväällä eläkkeelle jäänyt Tarja Kujala.
Ehdotetut terveysväitteet olisi Kujalan mukaan kyetty perustelemaan paremmin, jos asiantuntijaraadin arviointiperusteet olisivat olleet tiedossa.
EU-tason ohjeistusta on yleisesti pidetty riittämättömänä.
”Kaikki lähtivät vähän soitellen sotaan”, Kujala kuvailee. Hän ihmettelee Eviran ohjetta, jonka mukaan terveysväitteen tueksi sai ilmoittaa enintään kymmenen tutkimusta tai väitettä.
”Ohjeen mukaan emme voineet esittää kaikkea sitä näyttöä, joka olisi ollut käytettävissä.”
Vasta jälkikäteen alkoi tarkentua, millaisella näytöllä väitteitä todellisuudessa hyväksyttiin.
Hakijoille ei kuitenkaan annettu missään vaiheessa mahdollisuutta täydentää ehdotuksia, vaikka niiden käsittely Efsassa kesti useita vuosia.
Kaura rukiin ohi
Efsa on käsitellyt kaikkiaan yli 4 600 terveys- ja ravitsemusväitettä. Alun perin ehdotuksia jätettiin jäsenmaista lähes kymmenkertainen määrä, mutta samantyyppiset ehdotukset on yhdistetty.
Ruis jäi Suomen ja muidenkin hakijamaiden, kuten Saksan, yllätykseksi kauran varjoon. Efsa hyväksyi kauralle terveysväittämiä, jotka tekevät siitä suorastaan superterveellistä ravintoa.
Selitys piilee Kujalan mukaan kauran beetaglukaanissa, jonka terveysvaikutusten mekanismeista on paljon tutkimusnäyttöä. Tutkijoilla on yhä erilaisia oletuksia siitä, mihin rukiin hyvät vaikutukset perustuvat.
Lisäkuluja leipomoille
Asetus hyväksytyistä terveysväitteistä julkaistaan näillä näkymin aikaisintaan loppukeväästä. Hylätyt terveysväitteet on poistettava pakkauksista puolen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Tämä tietää todennäköisesti leipomoille lisäkuluja.
”Joudumme kriittisesti käymään läpi, mitä hyvää rukiista on kerrottu pakkausmerkinnöissä. Pakkausten uudistaminen on iso kustannus”, Saikkonen toteaa.
”En kuitenkaan usko, että terveysväitteiden karsiminen vaikuttaisi dramaattisesti ruisleivän kulutukseen.”
Vastuu ruistutkimusten tulosten julkistamisesta siirtyy Saikkosen mukaan entistä enemmän medialle.
Ongelmia on luvassa muuallekin kuin leipomoteollisuuteen. Esimerkiksi maitohappobakteerien vaikutuksia ei ole kyetty riittävän selvästi todentamaan.
Leipomoteollisuus ei Saikkosen mukaan aio lyödä hanskoja tiskiin.
”Meillä on ajatuksena koota voimat ja hakea uudelleen hyväksyntää rukiin terveysväitteille. Siihen tuntuu olevan alalla kiinnostusta.”
TARJA HALLA
Taikina tekeytyy terveelliseksi
Vaasan ruispala leivotaan hätäilemättä hapanjuuren avulla. Taikina saa tekeytyä viiden kuution raskipöntöissä puolisen vuorokautta, Vantaan tehtaan tuotantopäällikkö Tommi Wilenius esittelee.
Ylivoimaisesti suurin osa taikinasta on raskia, joka parantaa rukiin ravitsemuksellisia ominaisuuksia.
Raski annostellaan putkea pitkin taikinapataan. Nostatuskaapista matka jatkuu kiertoarinauuniin ja uunista jäähdytyskiikuille.
16 000 leipää tunnissa
Jäähtynyt palaleipä siirtyy revintälaitteelle, joka on suomalainen innovaatio.
Robotti pinoaa palat pussitusta varten ja toinen robotti nostelee pussit laatikoihin.
Suomen suosituimpia ruispaloja valmistuu Vaasan Oy:n Vantaan tehtaalla 16 000 kappaleen tuntivauhdilla.
Tuotanto on hajautettu yhdeksään leipomoon, joista pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä.
TARJA HALLA"
Mutta siis tuohon lehtilainaukseen:
"Rukiin terveysväittämät menivät nurin
Suomalaiset pitävät ruisleipää terveyden kulmakivenä, eivätkä syyttä. Ruistutkimus on Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muualla maailmassa.
Suomen leipomoteollisuus lähtikin luottavaisin mielin kokoamaan listaa terveysväitteistä, kun EU:n asiaa koskeva asetus valmistui viisi vuotta sitten.
Käytännön työstä vastasivat Suomen suurimmat ruisleipurit Vaasan ja Fazer.
Tulos lässähti
Yritysten yhteistyönä syntyi kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteiksi. Näistä puoli tusinaa koski ruista.
Monet väitteistä olivat päätyneet jo aiemmin koko väestöä koskeviin valtion ravitsemussuosituksiin.
VTT keräsi leipomoteollisuuden toimeksiannosta tieteelliset tutkimukset ehdotusten tueksi. Mittavan työn lopputulos jäi kuitenkin laihaksi.
”Ainoa hyväksyvä kannanotto koskee ruislesekuitua, joka edistää vatsan toimintaa”, johtaja Kalevi Saikkonen Vaasan Oy:ltä kertoo.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan asiantuntijat eivät vakuuttuneet esimerkiksi siitä, että ruisleipä voisi vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon.
Hyväksyntää haettiin myös raskituksen eli taikinajuuren eduille. VTT:n tutkimuksissa on selvinnyt, että perinteinen hapantaikina parantaa ravintoarvoja, esimerkiksi moninkertaistaa vitamiinipitoisuuksia.
Ikivanhaa tapaa leipoa ruisleipää onkin luonnehdittu tämän päivän teknologian aarrearkuksi.
Soitellen sotaan
”Harmittaa, teimme tosi paljon työtä”, myöntää Vaasan tutkimus- ja kehityspäällikön tehtävistä keväällä eläkkeelle jäänyt Tarja Kujala.
Ehdotetut terveysväitteet olisi Kujalan mukaan kyetty perustelemaan paremmin, jos asiantuntijaraadin arviointiperusteet olisivat olleet tiedossa.
EU-tason ohjeistusta on yleisesti pidetty riittämättömänä.
”Kaikki lähtivät vähän soitellen sotaan”, Kujala kuvailee. Hän ihmettelee Eviran ohjetta, jonka mukaan terveysväitteen tueksi sai ilmoittaa enintään kymmenen tutkimusta tai väitettä.
”Ohjeen mukaan emme voineet esittää kaikkea sitä näyttöä, joka olisi ollut käytettävissä.”
Vasta jälkikäteen alkoi tarkentua, millaisella näytöllä väitteitä todellisuudessa hyväksyttiin.
Hakijoille ei kuitenkaan annettu missään vaiheessa mahdollisuutta täydentää ehdotuksia, vaikka niiden käsittely Efsassa kesti useita vuosia.
Kaura rukiin ohi
Efsa on käsitellyt kaikkiaan yli 4 600 terveys- ja ravitsemusväitettä. Alun perin ehdotuksia jätettiin jäsenmaista lähes kymmenkertainen määrä, mutta samantyyppiset ehdotukset on yhdistetty.
Ruis jäi Suomen ja muidenkin hakijamaiden, kuten Saksan, yllätykseksi kauran varjoon. Efsa hyväksyi kauralle terveysväittämiä, jotka tekevät siitä suorastaan superterveellistä ravintoa.
Selitys piilee Kujalan mukaan kauran beetaglukaanissa, jonka terveysvaikutusten mekanismeista on paljon tutkimusnäyttöä. Tutkijoilla on yhä erilaisia oletuksia siitä, mihin rukiin hyvät vaikutukset perustuvat.
Lisäkuluja leipomoille
Asetus hyväksytyistä terveysväitteistä julkaistaan näillä näkymin aikaisintaan loppukeväästä. Hylätyt terveysväitteet on poistettava pakkauksista puolen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Tämä tietää todennäköisesti leipomoille lisäkuluja.
”Joudumme kriittisesti käymään läpi, mitä hyvää rukiista on kerrottu pakkausmerkinnöissä. Pakkausten uudistaminen on iso kustannus”, Saikkonen toteaa.
”En kuitenkaan usko, että terveysväitteiden karsiminen vaikuttaisi dramaattisesti ruisleivän kulutukseen.”
Vastuu ruistutkimusten tulosten julkistamisesta siirtyy Saikkosen mukaan entistä enemmän medialle.
Ongelmia on luvassa muuallekin kuin leipomoteollisuuteen. Esimerkiksi maitohappobakteerien vaikutuksia ei ole kyetty riittävän selvästi todentamaan.
Leipomoteollisuus ei Saikkosen mukaan aio lyödä hanskoja tiskiin.
”Meillä on ajatuksena koota voimat ja hakea uudelleen hyväksyntää rukiin terveysväitteille. Siihen tuntuu olevan alalla kiinnostusta.”
TARJA HALLA
Taikina tekeytyy terveelliseksi
Vaasan ruispala leivotaan hätäilemättä hapanjuuren avulla. Taikina saa tekeytyä viiden kuution raskipöntöissä puolisen vuorokautta, Vantaan tehtaan tuotantopäällikkö Tommi Wilenius esittelee.
Ylivoimaisesti suurin osa taikinasta on raskia, joka parantaa rukiin ravitsemuksellisia ominaisuuksia.
Raski annostellaan putkea pitkin taikinapataan. Nostatuskaapista matka jatkuu kiertoarinauuniin ja uunista jäähdytyskiikuille.
16 000 leipää tunnissa
Jäähtynyt palaleipä siirtyy revintälaitteelle, joka on suomalainen innovaatio.
Robotti pinoaa palat pussitusta varten ja toinen robotti nostelee pussit laatikoihin.
Suomen suosituimpia ruispaloja valmistuu Vaasan Oy:n Vantaan tehtaalla 16 000 kappaleen tuntivauhdilla.
Tuotanto on hajautettu yhdeksään leipomoon, joista pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä.
TARJA HALLA"
Miksi valita juuri karppaus?
Tohtori.fi kysyi tämän kysymyksen tämänpäiväisessä artikkelissaan. Hyvä kysymys olikin. Lainaan tekstin tähän perään kokonaisuudessaan, jotta on helpompaa lukea kyseinen tekstinpätkä. Hieno juttu. Kerrankin kaiken iltapäivälehdistön kummallisuusjuttujen jälkeen. Hyvä Tohtori.fi-saitti. Hieno ja asiallinen artikkeli.
Karppaamisella tarkoitetaan lyhyesti ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja.
Karppaussuuntauksia on useita erilaisia, mm. Atkinsin dieetti, jossa pyritään ketoosiin ja Montignacin dieetti, joka on esimerkki hyväkarppaamisesta. Mutta mitä eroja alakarppaamisella ja hyväkarppaamisella sitten on? Karppaus.infon mukaan ero on lähinnä siinä, että alakarppaajat pyrkivät saamaan kehon ketoosiin. Ketoosissa elimistön hiilihydraattivarastot hupenevat ja alkaa maksa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita. Elimistö valmistaa samaan aikaan proteiineista glukoosia aivoille.
Hyväkarppaaja ei syö sokeria tai vain vähän mikroravinteita sisältäviä tärkkelyskasveja, kuten perunaa tai maissia. Hän ei kuitenkaan pyri ketoosiin, mutta ravinnosta saatavien hiilihydraattien määrä jää alhaiseksi.
Karppausta on arvosteltu voimakkaasti koko sen olemassaolon ajan. Kritiikki on kohdistunut erityisesti terveyshaittoihin, joita yleisiin ravintosuosituksiin nähden normaalia suuremman rasvan ja proteiinin syönnin on pelätty aiheuttavan. Rasvatieto.fi:n mukaan aiemmin on epäilty, että ruokavaliota noudattava ei saa ravintosuositusten mukaista määrää ravintokuituja.
Onko karppaus todella niin vaarallista, kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää? Koska aiheesta ei ole vielä runsaasti tutkimusta, eivät asiantuntijatkaan uskalla suositella ruokavaliota varauksettomasti.
MedicalXpress uutisoi kesäkuussa, että American College of Sports Medicinen tutkimuksessa havaittiin selkeästi vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisemman ruokavalion olevan vaaratonta verisuonille. Tutkittavat henkilöt laihtuivat liikunnan ja karppaamisen avulla 45 päivässä keskimäärin viisi kiloa, kun taas vähärasvaisen ruokavalion valinneilla samaan suoritukseen meni keskimäärin 70 päivää.
Physorg.com kertoi elokuussa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio itse asiassa lisää hyvän kolesterolin määrää verisuonten vahingoittumana pysymisen lisäksi. Sivuston lainaamassa tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan ryhmiä, joista toinen noudatti vähärasvaista ja vähäkalorista ruokavaliota, kun taas toinen ryhmä söi Atkinsin dieettiä noudattaen. Karppaajat tiputtivat painoa saman verran kuin toinen ryhmä, ja hyvän kolesterolin määrä nousi 23 prosenttia – 11 prosenttia enemmän kuin vähärasvaista ruokaa syöneillä. Lisäksi alakarppauksen on todettu hyödyttävän epilepsiasta kärsiviä.
Tietenkään kaikki tutkimustulokset eivät puhu aukottomasti karppauksen puolesta, mutta tuoreiden tutkimusten ja ruokavalion suosion kasvu kertovat siitä, että karppausta ei kannata halveksia tai vierastaa. Se on ansainnut paikkansa toimivana ruokavaliona ja elämäntapana.
Miksi valita juuri karppaus?
Julkaistu 11.11.2011Karppaamisella tarkoitetaan lyhyesti ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja.Karppaussuuntauksia on useita erilaisia, mm. Atkinsin dieetti, jossa pyritään ketoosiin ja Montignacin dieetti, joka on esimerkki hyväkarppaamisesta. Mutta mitä eroja alakarppaamisella ja hyväkarppaamisella sitten on? Karppaus.infon mukaan ero on lähinnä siinä, että alakarppaajat pyrkivät saamaan kehon ketoosiin. Ketoosissa elimistön hiilihydraattivarastot hupenevat ja alkaa maksa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita. Elimistö valmistaa samaan aikaan proteiineista glukoosia aivoille.
Hyväkarppaaja ei syö sokeria tai vain vähän mikroravinteita sisältäviä tärkkelyskasveja, kuten perunaa tai maissia. Hän ei kuitenkaan pyri ketoosiin, mutta ravinnosta saatavien hiilihydraattien määrä jää alhaiseksi.
Karppausta on arvosteltu voimakkaasti koko sen olemassaolon ajan. Kritiikki on kohdistunut erityisesti terveyshaittoihin, joita yleisiin ravintosuosituksiin nähden normaalia suuremman rasvan ja proteiinin syönnin on pelätty aiheuttavan. Rasvatieto.fi:n mukaan aiemmin on epäilty, että ruokavaliota noudattava ei saa ravintosuositusten mukaista määrää ravintokuituja.
Onko karppaus todella niin vaarallista, kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää? Koska aiheesta ei ole vielä runsaasti tutkimusta, eivät asiantuntijatkaan uskalla suositella ruokavaliota varauksettomasti.
MedicalXpress uutisoi kesäkuussa, että American College of Sports Medicinen tutkimuksessa havaittiin selkeästi vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisemman ruokavalion olevan vaaratonta verisuonille. Tutkittavat henkilöt laihtuivat liikunnan ja karppaamisen avulla 45 päivässä keskimäärin viisi kiloa, kun taas vähärasvaisen ruokavalion valinneilla samaan suoritukseen meni keskimäärin 70 päivää.
Physorg.com kertoi elokuussa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio itse asiassa lisää hyvän kolesterolin määrää verisuonten vahingoittumana pysymisen lisäksi. Sivuston lainaamassa tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan ryhmiä, joista toinen noudatti vähärasvaista ja vähäkalorista ruokavaliota, kun taas toinen ryhmä söi Atkinsin dieettiä noudattaen. Karppaajat tiputtivat painoa saman verran kuin toinen ryhmä, ja hyvän kolesterolin määrä nousi 23 prosenttia – 11 prosenttia enemmän kuin vähärasvaista ruokaa syöneillä. Lisäksi alakarppauksen on todettu hyödyttävän epilepsiasta kärsiviä.
Tietenkään kaikki tutkimustulokset eivät puhu aukottomasti karppauksen puolesta, mutta tuoreiden tutkimusten ja ruokavalion suosion kasvu kertovat siitä, että karppausta ei kannata halveksia tai vierastaa. Se on ansainnut paikkansa toimivana ruokavaliona ja elämäntapana.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Diabeetikkojen varvasamputoinnit
Ajelin autolla tänään radio päällä tottakai, kun kävin tapaamassa paria karppikaveria kotipuolessa. Tuli uutiset ja karmea uutinen tulikin. Aikuistyypin diabeetikkojen varvasamputoinnit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Nyt jo noin 850 amputaatiota vuodessa. Hirveä määrä. En yhtään ihmettele, että kirurgi ja ortopedi Antti Heikkilä lopetti leikkaushommat turhautuneena näihin amputointeihin ja alkoi hoitaa potilaitaan kokonaisvaltaisesti lääkehoitojen lisäksi ruokavalion keinoin.
Linkki uutiseen:
Aikuisiän diabetes lisännyt varvasamputaatioita
Minun jakeluun ei mene se, miksi Suomessa LCHF-ruokavalio (Low carb, high fat) ei saa virallista sijaa aikuistyypin diabeteksen hoidossa, kuten Ruotsissa on käynyt. Ruotsissahan tämä sai alkunsa siitä, kun pari ravitsemusterapeuttia teki Ruotsin sosiaalihallitukselle kantelun lääkäri Annika Dahlqvistista, joka suositteli potilailleen LCHF-ruokavaliota, nykysuomeksi sanottuna karppausta. Tässä kohtaa kantelijoilla oli tarkoituksena se, että Dalhqvist menettäisi lääkärinoikeutensa, koska hoitaa potilaitaan noin kerettiläisin keinoin vastoin kaikkia terveellisinä pidettyjä virallisia ruokasuosituksia. Kantelu tutkittiin ja samalla todettiin että LCHF-ruokavalio diabeteksen hoidossa perustuu sekä tieteeseen että hyviin hoitokäytäntöihin.
Itse karppaan LCHF:llä, eli olen ns. eläinrasvakarppi. Kasviöljyjäkin syön, mutta silti suosin eläinrasvaa elimistön tulehduksien välttämiseksi, joille diabeetikko on erityisen herkkä. Voista ja maitorasvoista samoin kuin sianlihasta jne. saa tarvittavan määrän myös yksittäis- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja eikä ole niin suurta vaaraa rasvojen hapettumisesta, kuin pelkästään kasvirasvoja syöden. Lisäksi rasvoja saan avokadosta, manteleista, pähkinöistä, oliiveista jne. Voista saa myös vitamiineja ja hivenaineita päinvastoin kuin esim. rypsiöljystä ja oliiviöljystä,joissa hivenravinteet loistavat poissaolollaan. Finelistä voi katsoa tarkemmat detaljit. Se on aika lahjomatonta tietoa. Jos katsoo ruokien koostumustietoja, voi yllättyä, kuten minä. Salaatinkastikkeena käytän siitä huolimatta oliiviöljyä.
Ruotsissa, kuten sanottua on aivan toinen meininki diabeteksen hoidossa kuin meillä Suomessa.
Youtubesta löytyy Ruotsin televisiossa syyskuussa 2011 esitetty ohjelma. Ohjelma on ruotsinkielinen, mutta ohjelmaan saa suomenkielisen tekstityksen, kun klikkaa videon oikeassa alareunassa olevaa CC-merkkiä, jolloin merkki muuttuu punaiseksi.
SVT: Tieteen maailma - tiede ruokavalion takana osa 1
Osa 2
Osa 3
Minua pistää niin vihaksi, että diabeetikoille suositellaan verensokeria kohottavaa ja/tai verensokeria korkealla pitävää ruokavaliota, jolloin korkean verensokerin vuoksi tulee verisuonivaurioita erityisesti jalkoihin. Varmasti jokainen on nähnyt diabeetikon, jolta on jalka/jalat amputoitu. Miten ihmeessä tällaista ruokavaliosuositusta, kuin Suomessa diabeetikoille suositellaan, voidaan edelleen suositella? Tämä verensokereita korkeana pitävä ruokavalio johtaa näihin verisuonivaurioihin. Kuitenkin verensokeria voidaan hallita myös pelkästään ruokavalion keinoin, LCHF:lla eli karppauksella. Minä en ole enää ainakaan toistaiseksi lihottamassa lääkeyhtiöitä, koska en tarvitse enää diabeteslääkkeitä, kun verensokerini pysyvät vakaina aivan ruokavaliollakin. Lisäksi veronmaksajien ei tarvitse maksaa lääkkeitäni, jotka sain 100% erityiskorvattavina vaikea-asteiseen pitkäaikaissairauteen vain 3 euron omavastuulla.
En tiedä, miten tautini tästä etenee, mutta nyt en tarvitse lääkkeitä. Olen toiveikas, koska olen lukenut monista monista kakkostyypin diabeetikoista, jotka ovat päässeet lääkkeistä kokonaan eroon. Diabetes on kuitenkin ns. etenevä sairaus ja oheissairaukset ovat taudinkulkuun olennaisesti liittyviä. Iloitsen jokaisesta kuukaudesta ja vuodesta, jonka voin elää lääkkeettömänä normaalein verensokerein. Näin sokeutumisen, amputaatioiden ja munuaisvaurioiden riski ainakin siirtyy, ellei kokonaan poistu.
Laitanpa vielä tähän perään linkin Suomessa esitettyyn vastaanvantyyppiseen ohjelmaan toukokuulta 2011. Suomalaisilla ja ruotsalaisilla lääkäreillä ja ravitsemusihmisillä on käsittämätön ajatusero siitä, mikä diabeetikolle on terveellistä. Tässä kohtaa minä luotan ruotsalaisiin. Katsokaa ja järkyttykää, millainen ero on kahden maan välillä.
Spotlight - Vanhentuneet ravintosuositukset
Minäkin olin aiemmin vain heikentyneestä sokerinsiedosta kärsivä mahasta helposti lihoava. Kun jatkoin suomalaisella asiantuntijoiden ja jopa Diabetesliiton suosittelemalla "terveellisellä diabeteksen ehkäisyruokavaliolla", sairastuin. Sapettaa, eikä ihan vähän sapetakaan. Jos olisin aiemmin hiffannut syödä, kuten 1900-luvun alussa diabeetikkoja ohjeistettiin syömään LCHF-ruokavaliolla, olisin kenties kokonaan välttynyt kakkosdiabetekseen sairastumiselta. Mutta kun minä uskoin tähän "terveelliseen diabeteksen ehkäisyruokavalioon" ja noudatin sitä kurjin seurauksin.
Näitä ei tarvitse uskoa, mutta helposti asia selviää, kun hankkii verensokerimittarin ja alkaa mittailla paastosokeria, verensokerit ennen ruokailua ja 1 ja 2h ruokailun jälkeen. Siinä aukeaa silmät. Näin minullekin kävi.
Linkki uutiseen:
Aikuisiän diabetes lisännyt varvasamputaatioita
Minun jakeluun ei mene se, miksi Suomessa LCHF-ruokavalio (Low carb, high fat) ei saa virallista sijaa aikuistyypin diabeteksen hoidossa, kuten Ruotsissa on käynyt. Ruotsissahan tämä sai alkunsa siitä, kun pari ravitsemusterapeuttia teki Ruotsin sosiaalihallitukselle kantelun lääkäri Annika Dahlqvistista, joka suositteli potilailleen LCHF-ruokavaliota, nykysuomeksi sanottuna karppausta. Tässä kohtaa kantelijoilla oli tarkoituksena se, että Dalhqvist menettäisi lääkärinoikeutensa, koska hoitaa potilaitaan noin kerettiläisin keinoin vastoin kaikkia terveellisinä pidettyjä virallisia ruokasuosituksia. Kantelu tutkittiin ja samalla todettiin että LCHF-ruokavalio diabeteksen hoidossa perustuu sekä tieteeseen että hyviin hoitokäytäntöihin.
Itse karppaan LCHF:llä, eli olen ns. eläinrasvakarppi. Kasviöljyjäkin syön, mutta silti suosin eläinrasvaa elimistön tulehduksien välttämiseksi, joille diabeetikko on erityisen herkkä. Voista ja maitorasvoista samoin kuin sianlihasta jne. saa tarvittavan määrän myös yksittäis- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja eikä ole niin suurta vaaraa rasvojen hapettumisesta, kuin pelkästään kasvirasvoja syöden. Lisäksi rasvoja saan avokadosta, manteleista, pähkinöistä, oliiveista jne. Voista saa myös vitamiineja ja hivenaineita päinvastoin kuin esim. rypsiöljystä ja oliiviöljystä,joissa hivenravinteet loistavat poissaolollaan. Finelistä voi katsoa tarkemmat detaljit. Se on aika lahjomatonta tietoa. Jos katsoo ruokien koostumustietoja, voi yllättyä, kuten minä. Salaatinkastikkeena käytän siitä huolimatta oliiviöljyä.
Ruotsissa, kuten sanottua on aivan toinen meininki diabeteksen hoidossa kuin meillä Suomessa.
Youtubesta löytyy Ruotsin televisiossa syyskuussa 2011 esitetty ohjelma. Ohjelma on ruotsinkielinen, mutta ohjelmaan saa suomenkielisen tekstityksen, kun klikkaa videon oikeassa alareunassa olevaa CC-merkkiä, jolloin merkki muuttuu punaiseksi.
SVT: Tieteen maailma - tiede ruokavalion takana osa 1
Osa 2
Osa 3
Minua pistää niin vihaksi, että diabeetikoille suositellaan verensokeria kohottavaa ja/tai verensokeria korkealla pitävää ruokavaliota, jolloin korkean verensokerin vuoksi tulee verisuonivaurioita erityisesti jalkoihin. Varmasti jokainen on nähnyt diabeetikon, jolta on jalka/jalat amputoitu. Miten ihmeessä tällaista ruokavaliosuositusta, kuin Suomessa diabeetikoille suositellaan, voidaan edelleen suositella? Tämä verensokereita korkeana pitävä ruokavalio johtaa näihin verisuonivaurioihin. Kuitenkin verensokeria voidaan hallita myös pelkästään ruokavalion keinoin, LCHF:lla eli karppauksella. Minä en ole enää ainakaan toistaiseksi lihottamassa lääkeyhtiöitä, koska en tarvitse enää diabeteslääkkeitä, kun verensokerini pysyvät vakaina aivan ruokavaliollakin. Lisäksi veronmaksajien ei tarvitse maksaa lääkkeitäni, jotka sain 100% erityiskorvattavina vaikea-asteiseen pitkäaikaissairauteen vain 3 euron omavastuulla.
En tiedä, miten tautini tästä etenee, mutta nyt en tarvitse lääkkeitä. Olen toiveikas, koska olen lukenut monista monista kakkostyypin diabeetikoista, jotka ovat päässeet lääkkeistä kokonaan eroon. Diabetes on kuitenkin ns. etenevä sairaus ja oheissairaukset ovat taudinkulkuun olennaisesti liittyviä. Iloitsen jokaisesta kuukaudesta ja vuodesta, jonka voin elää lääkkeettömänä normaalein verensokerein. Näin sokeutumisen, amputaatioiden ja munuaisvaurioiden riski ainakin siirtyy, ellei kokonaan poistu.
Laitanpa vielä tähän perään linkin Suomessa esitettyyn vastaanvantyyppiseen ohjelmaan toukokuulta 2011. Suomalaisilla ja ruotsalaisilla lääkäreillä ja ravitsemusihmisillä on käsittämätön ajatusero siitä, mikä diabeetikolle on terveellistä. Tässä kohtaa minä luotan ruotsalaisiin. Katsokaa ja järkyttykää, millainen ero on kahden maan välillä.
Spotlight - Vanhentuneet ravintosuositukset
Minäkin olin aiemmin vain heikentyneestä sokerinsiedosta kärsivä mahasta helposti lihoava. Kun jatkoin suomalaisella asiantuntijoiden ja jopa Diabetesliiton suosittelemalla "terveellisellä diabeteksen ehkäisyruokavaliolla", sairastuin. Sapettaa, eikä ihan vähän sapetakaan. Jos olisin aiemmin hiffannut syödä, kuten 1900-luvun alussa diabeetikkoja ohjeistettiin syömään LCHF-ruokavaliolla, olisin kenties kokonaan välttynyt kakkosdiabetekseen sairastumiselta. Mutta kun minä uskoin tähän "terveelliseen diabeteksen ehkäisyruokavalioon" ja noudatin sitä kurjin seurauksin.
Näitä ei tarvitse uskoa, mutta helposti asia selviää, kun hankkii verensokerimittarin ja alkaa mittailla paastosokeria, verensokerit ennen ruokailua ja 1 ja 2h ruokailun jälkeen. Siinä aukeaa silmät. Näin minullekin kävi.
sunnuntai 30. lokakuuta 2011
Karppausta joka tuutista
Vähän vuodatusta syömisten päälle. Eilen aamulla ärsyyntymiskynnykseni nousi huippuunsa. Kattelin Ykkösen aamutv:tä, kun oli mainostettu siellä karppauskeskustelun jatkuvan. Ei kun Fogelholmihan se siellä antoi lausuntojaan karppauksesta ja vielä paremmaksi vakuudeksi soitettiin Uusituvalle.
Viikonlopun iltalehdessä oli myös juttua karppauksesta.
Tässä on viime viikkoina nähty, miten karppauksesta vaahdotaan suut vaahdossa ja silmät kiiluen vailla mitään asiatietoa. Päätin, etten osta enää yhtään iltapäivälehteä enkä tue rahoillani noita kirjoitteluja. Ei sillä, että aiemminkaan olisi ostanut, mutta nyt saa jäädä kaikkien lehtien ostaminen kokonaan, vaikka miten kirjoittaisivat karppauksesta. Tulee sellainen olo, ettei trollia kannata ruokkia.
Näinpä karppaan pienesti ja salassa omassa pienessä loosissani. Ostan voita edelleen ja syön sitä myös. Tai no karppauksesta on jo tehty myös eräässä nelosen ohjelmassa proteiiniruokavalio, joten kenties pitää jatkossa käyttää omasta syömistyylistään myös muissa pohjoismaissa käytettävää LCHF-lyhennettä. Low carb, high fat.
LCHF:sta juolahti mieleen, että LCHF:ssa suositaan eläinrasvoja kasvirasvojen tilalla. Suomessa on vallalla suuri kasvirasvahypetys. Mutta kurkkasinpa hieman fineliin. Voista saa huomattavasti enemmän kivennäis- ja hivenaineita, jotka esim. oliivi- ja rypsiöljyistä loistaa poissaolollaan. Siksi minä paistan kasvikseni ja lihani voissa.
Sellaisenkin laitoin merkille, että rypsi- ja oliiviöljystä puuttuu kokonaan esim. tryptofaani, jota on voissa 6 mg/100g. Väistämättä tuli mieleen, olisikohan esim. tryptofaanin saannin vähäisyydessä syy moniin kaamosmasennusoireisiin.
"Tryptofaani on ihmiselle välttämätön aminohappo, jota on saatava ravinnosta. Tryptofaania tarvitaan muiden aminohappojen tavoin proteiinien rakennusaineina. Lisäksi siitä muodostuu elimistössä mm. hermoston välittäjäaineena toimivaa serotoniinia, pimeähormonina tunnettua melatoniinia sekä niasiinia. Tryptofaanin lähteitä ravinnossa ovat esimerkiksi maitotuotteet, munat ja soijatuotteet."
En tiedä, onko tuossa mitään yhteyttä, mutta minulla aiempien vuosien - vuosi vuodelta pahenevat kaamosväsymys./kaamosmasennusoireet ovat jääneet kokonaan pois. Aiempina vuosina tuli syötyä pimeän aikaan hirveästi nopeaa hiilaria, kun se tuntui hieman helpottavan olo. Nyt ei tarvitse tehdä enää sitäkään. Mieli on virkeä ja jaksaa tehdä kotihommiakin aivan toiseen malliin kuin aiempina kaamosväsymyksen vuosina.
Tiede-lehden artikkelissa hieman lisää mainintoja tryptofaanista.
Juu, että voita ainakin talvi-aikaan rypsi- ja oliiviöljyjen sijaan. No juu, eipä voista saatavalla tryptofaanimäärillä vielä juhlimaan pääse, mutta onpahan lisänä sekin.
Viikonlopun iltalehdessä oli myös juttua karppauksesta.
Tässä on viime viikkoina nähty, miten karppauksesta vaahdotaan suut vaahdossa ja silmät kiiluen vailla mitään asiatietoa. Päätin, etten osta enää yhtään iltapäivälehteä enkä tue rahoillani noita kirjoitteluja. Ei sillä, että aiemminkaan olisi ostanut, mutta nyt saa jäädä kaikkien lehtien ostaminen kokonaan, vaikka miten kirjoittaisivat karppauksesta. Tulee sellainen olo, ettei trollia kannata ruokkia.
Näinpä karppaan pienesti ja salassa omassa pienessä loosissani. Ostan voita edelleen ja syön sitä myös. Tai no karppauksesta on jo tehty myös eräässä nelosen ohjelmassa proteiiniruokavalio, joten kenties pitää jatkossa käyttää omasta syömistyylistään myös muissa pohjoismaissa käytettävää LCHF-lyhennettä. Low carb, high fat.
LCHF:sta juolahti mieleen, että LCHF:ssa suositaan eläinrasvoja kasvirasvojen tilalla. Suomessa on vallalla suuri kasvirasvahypetys. Mutta kurkkasinpa hieman fineliin. Voista saa huomattavasti enemmän kivennäis- ja hivenaineita, jotka esim. oliivi- ja rypsiöljyistä loistaa poissaolollaan. Siksi minä paistan kasvikseni ja lihani voissa.
Sellaisenkin laitoin merkille, että rypsi- ja oliiviöljystä puuttuu kokonaan esim. tryptofaani, jota on voissa 6 mg/100g. Väistämättä tuli mieleen, olisikohan esim. tryptofaanin saannin vähäisyydessä syy moniin kaamosmasennusoireisiin.
"Tryptofaani on ihmiselle välttämätön aminohappo, jota on saatava ravinnosta. Tryptofaania tarvitaan muiden aminohappojen tavoin proteiinien rakennusaineina. Lisäksi siitä muodostuu elimistössä mm. hermoston välittäjäaineena toimivaa serotoniinia, pimeähormonina tunnettua melatoniinia sekä niasiinia. Tryptofaanin lähteitä ravinnossa ovat esimerkiksi maitotuotteet, munat ja soijatuotteet."
En tiedä, onko tuossa mitään yhteyttä, mutta minulla aiempien vuosien - vuosi vuodelta pahenevat kaamosväsymys./kaamosmasennusoireet ovat jääneet kokonaan pois. Aiempina vuosina tuli syötyä pimeän aikaan hirveästi nopeaa hiilaria, kun se tuntui hieman helpottavan olo. Nyt ei tarvitse tehdä enää sitäkään. Mieli on virkeä ja jaksaa tehdä kotihommiakin aivan toiseen malliin kuin aiempina kaamosväsymyksen vuosina.
Tiede-lehden artikkelissa hieman lisää mainintoja tryptofaanista.
Juu, että voita ainakin talvi-aikaan rypsi- ja oliiviöljyjen sijaan. No juu, eipä voista saatavalla tryptofaanimäärillä vielä juhlimaan pääse, mutta onpahan lisänä sekin.
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Sunnuntaissi puuhailui
Koton on oltu koko päivä. Aamust alotin sitte tekeen sitä focacciaa, jota monen päivän jo suunnitteli. Ohje on bongattu Kotiäidin blogist. Aikasemminki ole tehny karppifocaccia, mut vähä eri taval. Kävi oikke ostamas heraproteiini, sitä maustamatont kans. Maustetui versioi meil koton olis ollukki. Ei löytyn bakeproot Lifest ni otin sit tua heraprotsku mukkasan. Iha syätävä leippä siit tul. Ja julmetu täyttävä. Hyvin pysy veresokerikki kuasis tua leivän kans. Pisti joukkoho aurinkokuivatui tomaatei kans.
Täsä se on menos uuni.
Ja täsä pois uunist.
Niin täyttävä se ol, et vaik laitoi pellillise focaccia 20 palasse, nii ei kaht palast jaksanu kerral syäd. Tämmöne ol sit aamiaine+ lounas. Piti nälkkä niin pitkälle päivähä, et vast tosta neljä mais tul syätty seuraavan kerra.
Sillo syätti kukkakaalimuussi ja uunis oikke valtava pehmiäks haudutetui porssa filepihvei. Nii ol menny liha pehmiäks, et iha suus suli. Seuran sit salaatti viäl. Jälkkäriks sitä melkke viiko vanha piirakka. Ei ol viäläkä menny huano makuseks. Yllättävä kyl. On tullu päivän rehukiintiö täytte hyvinki noil syämisil.Voisilmäki kerkes sulama enne kuvan ottamist.
Täsä se on menos uuni.
Ja täsä pois uunist.
Niin täyttävä se ol, et vaik laitoi pellillise focaccia 20 palasse, nii ei kaht palast jaksanu kerral syäd. Tämmöne ol sit aamiaine+ lounas. Piti nälkkä niin pitkälle päivähä, et vast tosta neljä mais tul syätty seuraavan kerra.
perjantai 30. syyskuuta 2011
Kova rasva ei paranna
Tänään lehtiotsikoissa on kovasti puhuttu siitä, ettei kova rasva paranna. Muun muassa Savon sanomissa ja Hesarissa.
Aika hauskoja otsikoita, kun aiemmin vouhkattiin siitä, miten tyydyttynyt rasva tappaa ja nyt sitten vedetään toista ääripäätä siitä, ettei kova rasva paranna. Melkoinen harppaus, etten sanoisi. Hieman kulmia nostattaa myös Pekka Puskan sanomiset siitä, että voin syöminen on ohimenevä muoti-ilmiö. Herranjestas sentään, jos voi ei tapa tai huononna terveyttä, kuten aiemmin on väitetty, pitäisikö sen voin nyt sitten yhtäkkiä jotenkin erityisesti parantaa. Mielestäni kyse on siitä, että voi on ihan hyvää ja sallittua syötävää, eikä tee hallaa terveydelle, kuten aiemmin on ihan pokkana asiantuntijoiden taholta väitetty. Voi on myös lämminveriselle ihmiselle ihan hyvää, suositeltavaa ja ravinteikasta rasvaa, joka ei hapetu kehossa.Voittaa ihan 6-0 nuo teolliset margikset. Taisin nyt tehdä vähän vääryyttä voille. Se voittaa selvästi reilummin kuin 6-0.
Hesarin artikkelista lainattua:"
Hän arvelee, että keskustelu hiilijalanjäljestä tukee voin kulutuksen vähentämistä.
"Nyt voin markkinamiehet puhuvat luonnollisuudesta. Mutta voin jalanjälki on aika kova, kun se tehdään lehmän kautta. Luulen, että se tulee puremaan."
Minä taas ihmettelen, miten ihmeessä rasvattoman maidon tai juuston hiilijalanjälki olisi jotenkin pienempi, kun kuitenkin sekin tavara tulee lehmästä. Näitä kuitenkin suositellaan syötäväksi vallan virallisissakin suosituksisssa. Niin ja mihin se maitorasva laitetaan, jos sitä ei saisi syödä. Myydään ruotsalaisille voipulaan? Tai venäläisille, kuten aiemminkin on tehty, kun venäläiset eivät ymmärtäneet, että "kova" rasva on pahasta. Oikeasti hiukan naurattaa tuo suomalainen ajattelun logiikka, jos ei olisi niin surullista.
Itse ajattelen, ettei voita tarvitse välttää, mutta ei senkään kanssa tarvitse lotrata, jos ei halua. Kun voita käyttää sopivasti (sopiva määrä minun mielestäni on selvästi suurempi määrä, kuin monen asiantuntijan mielestä) maun ja kylläisyyden antajana ruokiin, saa huomattavan paljon parempaa ruokaa, joka ei ole terveydelle haitaksi. Tämä ei sulje sitä asiaa pois, että myös muiden rasvojen saaminen esim. pähkinöistä, manteleista, avokadosta, oliiveista, oliiviöljystä ja rasvaisesta kalasta on terveydelle hyväksi.
Puska toteaa myös näin: ""Muoteja tulee ja menee. Mutta maailman kaikki asiantuntijayhteenvedot todistavat samaa. Voi ei ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin", Puska sanoo"
Olen tuossa samaa mieltä, ettei voi ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin. Samaa voita on syöty vuosisatoja ja voi on suht samaa kuin aiemminkin. Ainoastaan se, että asiantuntijat väittivät voita epäterveelliseksi ja kansa uskoi, on muuttunut parin viime vuoden aikana suuremmassa määrin.
Pekka Puska odottaa myös kovasti suomalaisten terveydestä kertovaa Finriski-tutkimusta. Saattaa olla että Pekka Puska ilahtuu, jos kansalaisten kolesteroli on noussut voin syömisen myötä. Pääsee sanomaan, että mitäs minä sanoin. Heh! Kolesterolin nousua usein tapahtuu, jos puhutaan kokonaiskolesta tai vaikkapa siitä pahiksesta LDL:stä. HDL:sta puhumattakaan. Tuskin tulevat tutkimaan, paljonko se oikeasti pahis trigly laski kansakunnalla. Triglyt on kuitenkin se osa kolesterolimittauksista, jolla on jonkinlainen osuus sydän- ja aivoinfarktihommeleihin muutaman sadan muun riskitekijän joukossa. Yleensä luonnollisia rasvoja syövillä kokonaiskolesteroli nousee jonkin verran, mutta ne oikeasti pahikset triglyt laskee erittäin huomattavasti. Lisäksi aiemmin pahiksena pidetyn LDL:n arvon nouseminen yleensä kertoo siitä, että LDL:n partikkelikoko nousee ja siitä tulee ns. terveellisempää kehoa ajatellen. Kunpa ihmiset uskaltaisivat ruveta vaatimaan kolesterolimittauksissa myös LDL:n partikkelikoon mittauksia.
Nyt jo hienoisella hihityksellä ja jännityksellä odotan, millä tavalla nuo asiat tulevat julkisuuteen Finriski-tutkimustulosten myötä.
Vastahan on suomalaisten tekemä mielisairaalatutkimus vedettu tutkijoiden toimesta ihan maan rakoon puuttellisen tutkimusmetodologian vuoksi ja tuohon tutkimukseen on vedottu rasvateorian kantavana pilarina vuosikausien ajan. Mielenkiinnolla jään odottamaan asiantuntijoiden seuraavia siirtoja. Saas nähdä, tuleeko mitään kommenttia esim suomalaisten lihavuus- tai diabetesbuumin vähenemisestä, jotka minusta ovat huomattavasti mielenkiintoisempia ja vaikuttavampia tuloksia, kuin pelkkä kokonaiskolesteroliarvojen tiirailu. Minä olen yksi niistä, jotka syövät voita ja silti paino laskee ja veriarvot kohenee. :D
Aika hauskoja otsikoita, kun aiemmin vouhkattiin siitä, miten tyydyttynyt rasva tappaa ja nyt sitten vedetään toista ääripäätä siitä, ettei kova rasva paranna. Melkoinen harppaus, etten sanoisi. Hieman kulmia nostattaa myös Pekka Puskan sanomiset siitä, että voin syöminen on ohimenevä muoti-ilmiö. Herranjestas sentään, jos voi ei tapa tai huononna terveyttä, kuten aiemmin on väitetty, pitäisikö sen voin nyt sitten yhtäkkiä jotenkin erityisesti parantaa. Mielestäni kyse on siitä, että voi on ihan hyvää ja sallittua syötävää, eikä tee hallaa terveydelle, kuten aiemmin on ihan pokkana asiantuntijoiden taholta väitetty. Voi on myös lämminveriselle ihmiselle ihan hyvää, suositeltavaa ja ravinteikasta rasvaa, joka ei hapetu kehossa.Voittaa ihan 6-0 nuo teolliset margikset. Taisin nyt tehdä vähän vääryyttä voille. Se voittaa selvästi reilummin kuin 6-0.
Hesarin artikkelista lainattua:"
Hän arvelee, että keskustelu hiilijalanjäljestä tukee voin kulutuksen vähentämistä.
"Nyt voin markkinamiehet puhuvat luonnollisuudesta. Mutta voin jalanjälki on aika kova, kun se tehdään lehmän kautta. Luulen, että se tulee puremaan."
Minä taas ihmettelen, miten ihmeessä rasvattoman maidon tai juuston hiilijalanjälki olisi jotenkin pienempi, kun kuitenkin sekin tavara tulee lehmästä. Näitä kuitenkin suositellaan syötäväksi vallan virallisissakin suosituksisssa. Niin ja mihin se maitorasva laitetaan, jos sitä ei saisi syödä. Myydään ruotsalaisille voipulaan? Tai venäläisille, kuten aiemminkin on tehty, kun venäläiset eivät ymmärtäneet, että "kova" rasva on pahasta. Oikeasti hiukan naurattaa tuo suomalainen ajattelun logiikka, jos ei olisi niin surullista.
Itse ajattelen, ettei voita tarvitse välttää, mutta ei senkään kanssa tarvitse lotrata, jos ei halua. Kun voita käyttää sopivasti (sopiva määrä minun mielestäni on selvästi suurempi määrä, kuin monen asiantuntijan mielestä) maun ja kylläisyyden antajana ruokiin, saa huomattavan paljon parempaa ruokaa, joka ei ole terveydelle haitaksi. Tämä ei sulje sitä asiaa pois, että myös muiden rasvojen saaminen esim. pähkinöistä, manteleista, avokadosta, oliiveista, oliiviöljystä ja rasvaisesta kalasta on terveydelle hyväksi.
Puska toteaa myös näin: ""Muoteja tulee ja menee. Mutta maailman kaikki asiantuntijayhteenvedot todistavat samaa. Voi ei ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin", Puska sanoo"
Olen tuossa samaa mieltä, ettei voi ole yhtäkkiä muuttunut terveellisemmäksi kuin aikaisemmin. Samaa voita on syöty vuosisatoja ja voi on suht samaa kuin aiemminkin. Ainoastaan se, että asiantuntijat väittivät voita epäterveelliseksi ja kansa uskoi, on muuttunut parin viime vuoden aikana suuremmassa määrin.
Pekka Puska odottaa myös kovasti suomalaisten terveydestä kertovaa Finriski-tutkimusta. Saattaa olla että Pekka Puska ilahtuu, jos kansalaisten kolesteroli on noussut voin syömisen myötä. Pääsee sanomaan, että mitäs minä sanoin. Heh! Kolesterolin nousua usein tapahtuu, jos puhutaan kokonaiskolesta tai vaikkapa siitä pahiksesta LDL:stä. HDL:sta puhumattakaan. Tuskin tulevat tutkimaan, paljonko se oikeasti pahis trigly laski kansakunnalla. Triglyt on kuitenkin se osa kolesterolimittauksista, jolla on jonkinlainen osuus sydän- ja aivoinfarktihommeleihin muutaman sadan muun riskitekijän joukossa. Yleensä luonnollisia rasvoja syövillä kokonaiskolesteroli nousee jonkin verran, mutta ne oikeasti pahikset triglyt laskee erittäin huomattavasti. Lisäksi aiemmin pahiksena pidetyn LDL:n arvon nouseminen yleensä kertoo siitä, että LDL:n partikkelikoko nousee ja siitä tulee ns. terveellisempää kehoa ajatellen. Kunpa ihmiset uskaltaisivat ruveta vaatimaan kolesterolimittauksissa myös LDL:n partikkelikoon mittauksia.
Nyt jo hienoisella hihityksellä ja jännityksellä odotan, millä tavalla nuo asiat tulevat julkisuuteen Finriski-tutkimustulosten myötä.
Vastahan on suomalaisten tekemä mielisairaalatutkimus vedettu tutkijoiden toimesta ihan maan rakoon puuttellisen tutkimusmetodologian vuoksi ja tuohon tutkimukseen on vedottu rasvateorian kantavana pilarina vuosikausien ajan. Mielenkiinnolla jään odottamaan asiantuntijoiden seuraavia siirtoja. Saas nähdä, tuleeko mitään kommenttia esim suomalaisten lihavuus- tai diabetesbuumin vähenemisestä, jotka minusta ovat huomattavasti mielenkiintoisempia ja vaikuttavampia tuloksia, kuin pelkkä kokonaiskolesteroliarvojen tiirailu. Minä olen yksi niistä, jotka syövät voita ja silti paino laskee ja veriarvot kohenee. :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)