Maaseudun tulevaisuus-lehdestä

Maaseudun tulevaisuus-lehti kirjoitti 11.11.11 alla olevan lainauksen. Jääkö tämä historiallinen 11.11.11.-päivä muistiin kunnioitetun ruisleivän terveysväittämien hautaanpanijaispäiväksi. Se jää nähtäväksi.

Mutta siis tuohon lehtilainaukseen:

"Rukiin terveysväittämät menivät nurin
Suomalaiset pitävät ruisleipää terveyden kulmakivenä, eivätkä syyttä. Ruistutkimus on Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muualla maailmassa.
Suomen leipomoteollisuus lähtikin luottavaisin mielin kokoamaan listaa terveysväitteistä, kun EU:n asiaa koskeva asetus valmistui viisi vuotta sitten.
Käytännön työstä vastasivat Suomen suurimmat ruisleipurit Vaasan ja Fazer.

Tulos lässähti
Yritysten yhteistyönä syntyi kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteiksi. Näistä puoli tusinaa koski ruista.
Monet väitteistä olivat päätyneet jo aiemmin koko väestöä koskeviin valtion ravitsemussuosituksiin.
VTT keräsi leipomoteollisuuden toimeksiannosta tieteelliset tutkimukset ehdotusten tueksi. Mittavan työn lopputulos jäi kuitenkin laihaksi.
”Ainoa hyväksyvä kannanotto koskee ruislesekuitua, joka edistää vatsan toimintaa”, johtaja Kalevi Saikkonen Vaasan Oy:ltä kertoo.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan asiantuntijat eivät vakuuttuneet esimerkiksi siitä, että ruisleipä voisi vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon.
Hyväksyntää haettiin myös raskituksen eli taikinajuuren eduille. VTT:n tutkimuksissa on selvinnyt, että perinteinen hapantaikina parantaa ravintoarvoja, esimerkiksi moninkertaistaa vitamiinipitoisuuksia.
Ikivanhaa tapaa leipoa ruisleipää onkin luonnehdittu tämän päivän teknologian aarrearkuksi.

Soitellen sotaan
”Harmittaa, teimme tosi paljon työtä”, myöntää Vaasan tutkimus- ja kehityspäällikön tehtävistä keväällä eläkkeelle jäänyt Tarja Kujala.
Ehdotetut terveysväitteet olisi Kujalan mukaan kyetty perustelemaan paremmin, jos asiantuntijaraadin arviointiperusteet olisivat olleet tiedossa.
EU-tason ohjeistusta on yleisesti pidetty riittämättömänä.
”Kaikki lähtivät vähän soitellen sotaan”, Kujala kuvailee. Hän ihmettelee Eviran ohjetta, jonka mukaan terveysväitteen tueksi sai ilmoittaa enintään kymmenen tutkimusta tai väitettä.
”Ohjeen mukaan emme voineet esittää kaikkea sitä näyttöä, joka olisi ollut käytettävissä.”
Vasta jälkikäteen alkoi tarkentua, millaisella näytöllä väitteitä todellisuudessa hyväksyttiin.
Hakijoille ei kuitenkaan annettu missään vaiheessa mahdollisuutta täydentää ehdotuksia, vaikka niiden käsittely Efsassa kesti useita vuosia.

Kaura rukiin ohi
Efsa on käsitellyt kaikkiaan yli 4 600 terveys- ja ravitsemusväitettä. Alun perin ehdotuksia jätettiin jäsenmaista lähes kymmenkertainen määrä, mutta samantyyppiset ehdotukset on yhdistetty.
Ruis jäi Suomen ja muidenkin hakijamaiden, kuten Saksan, yllätykseksi kauran varjoon. Efsa hyväksyi kauralle terveysväittämiä, jotka tekevät siitä suorastaan superterveellistä ravintoa.
Selitys piilee Kujalan mukaan kauran beetaglukaanissa, jonka terveysvaikutusten mekanismeista on paljon tutkimusnäyttöä. Tutkijoilla on yhä erilaisia oletuksia siitä, mihin rukiin hyvät vaikutukset perustuvat.

Lisäkuluja leipomoille
Asetus hyväksytyistä terveysväitteistä julkaistaan näillä näkymin aikaisintaan loppukeväästä. Hylätyt terveysväitteet on poistettava pakkauksista puolen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Tämä tietää todennäköisesti leipomoille lisäkuluja.
”Joudumme kriittisesti käymään läpi, mitä hyvää rukiista on kerrottu pakkausmerkinnöissä. Pakkausten uudistaminen on iso kustannus”, Saikkonen toteaa.
”En kuitenkaan usko, että terveysväitteiden karsiminen vaikuttaisi dramaattisesti ruisleivän kulutukseen.”
Vastuu ruistutkimusten tulosten julkistamisesta siirtyy Saikkosen mukaan entistä enemmän medialle.
Ongelmia on luvassa muuallekin kuin leipomoteollisuuteen. Esimerkiksi maitohappobakteerien vaikutuksia ei ole kyetty riittävän selvästi todentamaan.
Leipomoteollisuus ei Saikkosen mukaan aio lyödä hanskoja tiskiin.
”Meillä on ajatuksena koota voimat ja hakea uudelleen hyväksyntää rukiin terveysväitteille. Siihen tuntuu olevan alalla kiinnostusta.”
TARJA HALLA

Taikina tekeytyy terveelliseksi
Vaasan ruispala leivotaan hätäilemättä hapanjuuren avulla. Taikina saa tekeytyä viiden kuution raskipöntöissä puolisen vuorokautta, Vantaan tehtaan tuotantopäällikkö Tommi Wilenius esittelee.
Ylivoimaisesti suurin osa taikinasta on raskia, joka parantaa rukiin ravitsemuksellisia ominaisuuksia.
Raski annostellaan putkea pitkin taikinapataan. Nostatuskaapista matka jatkuu kiertoarinauuniin ja uunista jäähdytyskiikuille.
16 000 leipää tunnissa
Jäähtynyt palaleipä siirtyy revintälaitteelle, joka on suomalainen innovaatio.
Robotti pinoaa palat pussitusta varten ja toinen robotti nostelee pussit laatikoihin.
Suomen suosituimpia ruispaloja valmistuu Vaasan Oy:n Vantaan tehtaalla 16 000 kappaleen tuntivauhdilla.
Tuotanto on hajautettu yhdeksään leipomoon, joista pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä.
TARJA HALLA"