Miksi valita juuri karppaus?
Julkaistu 11.11.2011
Karppaamisella tarkoitetaan lyhyesti ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja.Karppaussuuntauksia on useita erilaisia, mm. Atkinsin dieetti, jossa pyritään ketoosiin ja Montignacin dieetti, joka on esimerkki hyväkarppaamisesta. Mutta mitä eroja alakarppaamisella ja hyväkarppaamisella sitten on? Karppaus.infon mukaan ero on lähinnä siinä, että alakarppaajat pyrkivät saamaan kehon ketoosiin. Ketoosissa elimistön hiilihydraattivarastot hupenevat ja alkaa maksa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita. Elimistö valmistaa samaan aikaan proteiineista glukoosia aivoille.
Hyväkarppaaja ei syö sokeria tai vain vähän mikroravinteita sisältäviä tärkkelyskasveja, kuten perunaa tai maissia. Hän ei kuitenkaan pyri ketoosiin, mutta ravinnosta saatavien hiilihydraattien määrä jää alhaiseksi.
Karppausta on arvosteltu voimakkaasti koko sen olemassaolon ajan. Kritiikki on kohdistunut erityisesti terveyshaittoihin, joita yleisiin ravintosuosituksiin nähden normaalia suuremman rasvan ja proteiinin syönnin on pelätty aiheuttavan. Rasvatieto.fi:n mukaan aiemmin on epäilty, että ruokavaliota noudattava ei saa ravintosuositusten mukaista määrää ravintokuituja.
Onko karppaus todella niin vaarallista, kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää? Koska aiheesta ei ole vielä runsaasti tutkimusta, eivät asiantuntijatkaan uskalla suositella ruokavaliota varauksettomasti.
MedicalXpress uutisoi kesäkuussa, että American College of Sports Medicinen tutkimuksessa havaittiin selkeästi vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisemman ruokavalion olevan vaaratonta verisuonille. Tutkittavat henkilöt laihtuivat liikunnan ja karppaamisen avulla 45 päivässä keskimäärin viisi kiloa, kun taas vähärasvaisen ruokavalion valinneilla samaan suoritukseen meni keskimäärin 70 päivää.
Physorg.com kertoi elokuussa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio itse asiassa lisää hyvän kolesterolin määrää verisuonten vahingoittumana pysymisen lisäksi. Sivuston lainaamassa tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan ryhmiä, joista toinen noudatti vähärasvaista ja vähäkalorista ruokavaliota, kun taas toinen ryhmä söi Atkinsin dieettiä noudattaen. Karppaajat tiputtivat painoa saman verran kuin toinen ryhmä, ja hyvän kolesterolin määrä nousi 23 prosenttia – 11 prosenttia enemmän kuin vähärasvaista ruokaa syöneillä. Lisäksi alakarppauksen on todettu hyödyttävän epilepsiasta kärsiviä.
Tietenkään kaikki tutkimustulokset eivät puhu aukottomasti karppauksen puolesta, mutta tuoreiden tutkimusten ja ruokavalion suosion kasvu kertovat siitä, että karppausta ei kannata halveksia tai vierastaa. Se on ansainnut paikkansa toimivana ruokavaliona ja elämäntapana.
Kun olin kaksi viikkoa Paimion parantolassa kuntoutusosastolla sairaaladieetillä, johon kuului leipää, sekä puuroa aamupalaksi laihan kumimaisen juustosiivun kera, muki mehua ja kahvia. Lounas vastaava leipää kärpäsen paskan kokoinen kevytlevitepala/ leipää kohden ja perunaa, sekä jotain laiha kastiketta, josta oli tarkkaan jyystety rasva pois. Päivällinen ja iltapala samaa linjaa, kahdessa viikossa lihoin kilon? Syytettiin munkkien syönnistä kahvilassa ja kun käskin soittaa ja kysyä, tai tulla minun kanssani sinne, että kaksi munkkia olin vieraideni kanssa syönyt ja jos niillä lihoin kilon, niin hyvä on.
VastaaPoistaelimistö ei näin suostunut laihduttamaan, miksiköhän?
Niinpä! Miksiköhän? Jännää, että nykyisin terveydenhuollon väki on niin aivopestyä porukkaa, etteivät tajua, että verensokeriongelmaa pitäisi hoitaa verensokeria laskemalla ja etupäässä siten, että syömällä verensokeri laskisi normaalille tasolle. Nyt suositellaan ja oikein käsketää syömään verensokeria kohottavia ruokia, kun sitten voi pistää sitä inskaa. Kakkosdiabeetikko voi syödä kaikkea, mitä muutkin ihmiset, koska on niin hyvät lääkkeet. Jessis, mitä sontaa!
VastaaPoista