Miten onnellinen olenkaan

Syvä ilo ja kiitollisuus tulee mieleen ihan näin vappuaattona, kun huomasin tämän kirjoituksen . Syvä ilo siitä, että tajusin hyvin varhain jotain hyvin olennaista diabetekseni hoidosta. Tovin se kesti, kun piti kahlata paljon, paljon, paallljooon tietoa läpi. Syvä kiitollisuus taas siitä syystä, että asiaa tietävät valottavat näin selkeästi hyvin olennaisia asioita.

Miten iloinen olenkaan siitä, että aloin ajatella omilla aivoilla ja hakea vanhakantaista diabeteksen hoidon ruokavaliota lääkehoitojen sijaan.  Ihan hirvittää ajatella, että olisin mennyt niin kuin suositellaan ja metforminin lisäksi olisi tullut nuo januviat sun muut. Hirveää ajatellakin, että lääkkeistä johtuen tulisi uusia ongelmia. Näinhän se taitaa kuitenkin nykypäivänä mennä.

Nostan näin vappuaattona itselleni kuoharit ja syystä. Olen kakkostyypin diabeetikko, jolla verensokerit ovat tätä nykyä normaaliviitteissä ja arvatkaapa miten. Ihan ruokavaliolla. Kiitos kaikille niille lukemattomille ihmisille, joista olen saanut blogosfäärissä ja muualla lukea ja ottaa oppia. Samalla syvän ilon ja kiitollisuuden keskellä mieltä kaihertaa ne kaikki ihmiset, jotka noita januvioita sun muita lääkkeitä vetävät. Siinä saattaa kaikkien muiden diabetekseen liitettyjen liitännäissairausten lisäksi vielä haimakin poksahtaa. Ei kiva ei.  Jospa edes muutama saisi samanlaisen ajatuksen siitä, että kakkostyypin diabetesta voi hoitaa erittäin menestyksekkäästi ruokavalion keinoin. Käytännössä nykykielellä LCHF:lla. Ruotsissa ja Norjassa ollaan vaan NIIN meitä suomenmaata edellä noissa asioissa. Vai pitäisikö ihan todeta, että onneksi em. maissa ollaan terveellä tavalla jäljessä meidän oman maamme ruokasuosituksia.

Tämänhän me jo tiesimmekin

Iltalehti kysyy tänään Terveys-osastossaan Onko huonot hiilihydraatit haitaksi lasten verisuonille?

Juttu jatkuu näin:

Paljon sokerilimuja ja huonoja hiilihydraatteja nauttivien lasten pienissä verisuonissa näkyy muutoksia, jotka aikuisilla ennustavat sydän- ja verisuonitautien kehittymistä.

Muutokset nähdään silmien pikkuvaltimoissa ja pikkulaskimoissa.

Tutkijat selvittivät asiaa tekemällä 2 300 kaksitoistavuotiaalle silmätutkimukset ja arvioimalla heidän ruokavalionsa. Virvoitusjuomien lisäksi tutkijoita kiinnostivat hiilihydraatit yleensäkin sekä niin sanotut korkean glykeemisen indeksin ruoat, jotka nostavat veren sokeripitoisuutta nopeasti ja paljon. Pienen glykeemisen indeksin ruokia ovat muun muassa ruisleipä ja kasvikset ja korkean indeksin ruokia esimerkiksi vaalea leipä, ranskalaiset perunat ja valkoinen sokeri.

Silmätutkimuksissa ilmeni, että virvoitusjuomia päivittäin nauttivien verkkokalvojen valtimot olivat kapeammat kuin lasten, jotka joivat limuja harvoin tai eivät lainkaan. Tytöillä myös runsas hiilihydraattien sekä korkean glykeemisen indeksin ruokien syöminen liittyivät verkkokalvon verisuonten muutoksiin.

Tulokset pitää vahvistaa uusissa tutkimuksissa, mutta varmistuessaan ne viittaavat huonojen hiilihydraattien ja sokerin liikakulutuksen olevan haitaksi lasten verisuonille ja mahdollisesti edistävän sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä myöhemmällä iällä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. 

-----

"Pieni" kauneusvirhe tuossa jutussa kuitenkin piilee, vaikka juttu on sinällään oikein hyvä ja oikeansuuntainen. Tutkimusta en ole nähnyt enkä siihen tutustunut, joten tämänkertainen ihmetykseni liittyy tuohon uutisointiin. Sekin ihmetyttää, onko ruisleipä niin vallalla arjen ruokavaliossa jo Ameriikassakin, että tutkimuksessa ruisleivänkin vaikutus olisi todennettu, vai onko tuossa kyse vain Iltalehden omasta tulkinnasta, vai kenties Duocecimin uutispalvelun tuotannosta.  Iltalehden jutussa sanotaan näin:" Pienen glykeemisen indeksin ruokia ovat muun muassa ruisleipä ja kasvikset ja korkean indeksin ruokia esimerkiksi vaalea leipä, ranskalaiset perunat ja valkoinen sokeri."


Suurin osa tietää, että sokeri ja limut, energiajuomat sun muut ovat haitallisia lapsille. Onneksi tästä tulee nyt ihan tutkimustietoakin. Kenties sydän- ja verisuonitautien syy piilee jo lapsuuden runsashiilarisessa ruokavaliossa eikä niinkään luonnollisen  rasvan käytössä, kuten aiemmin on peloteltu.
Tätä uskomusta ruisleivän pienen glykeemisen indeksin ruokauskomuksesta olen jo aiemminkin blogissani ihmetellyt . On se kumma, miten sitkeässä tuo uskomus istuu, vaikka jokainen, joka vain uskaltautuu kokeilemaan, huomaa tuon väitteen lähes tuulesta temmatuksi mediatempuksi, jos näin voidaan sanoa. Ihmetyksessäni linkitin myös ravitsemusasiantuntijan blogiin jossa tutkimusviittein todettiin ruisleipä nopeaksi hiilariksi. Ruisleivällä väitetään edelleenkin olevan muita terveysvaikutuksia, vaikka EU-ei näitä väittämiä hyväksynytkään. Siitäkin jossain blogauksessani turisin. Nyt en ota sen enempää kantaa ruisleivän ihmeitä tekeviin terveysvaikutuksiin, joita taas männaviikolla saatiin lukea Itä-Suomen yliopiston taholta. Pointti on tässä se, ettei ruisleipä ole hidasta vaan nopeaa hiilaria. Silti aina ruisleipä mainitaan hitaan hiilarin esimerkkinä kasvisten ohessa.

-----------------

Lisäystä tiistaina 3.4.12

Iltalehti on muokanut artikkelia tänään: Maanantai 2.4.2012 klo 08.16 (päivitetty 3.4.2012 klo 12.47)

Nyt sanamuoto menee näin:
"Pienen glykeemisen indeksin ruokia ovat muun muassa kasvikset ja korkean indeksin ruokia esimerkiksi vaalea leipä, ranskalaiset perunat ja valkoinen sokeri."

Ovat nyt jättäneet sen ruisleivän tuosta pois. Nyt artikkeli on selvästi oikeampi kuin aikaisemmin ja  virheellisyys on karsittu pois. Tästä pointsit Iltalehdelle.