Sitä sun tätä

Eilen makoilin kotona pedin pohjalla kuumeessa. Sopivasti, sillä telkkarista sattui tulemaan Studio55 jossa mukana oli Antti Heikkilä . Linkin takaa pääsee kurkkaamaan ohjelman. Asia on mulle niin tuttua, mutta aina Antin puheista irtoaa uutta ajateltavaa. Eilisessä ohjelmassa mua ilahdutti erityisesti edellisessä ohjelmalinkissä ohjelmassa esiintyvä Pekka Karjalainen . Hieno terveysmuutos hänellä sekä hänen ystävällään.

Heikkilän opus on kyllä ihan must. Se toimii nähdäkseni kaikilla kakkosdiabeetikoilla, jotka siihen ryhtyy ja siinä pitäytyy. Keski-ikäisillä naisilla paino ei  kenties putoa niin kuin miehillä,  mutta samalla tavalla naisille tulee terveysvaikutuksia. Odotan kovasti ja innolla tuota Pekka Karjalaisen ja kumppanista tekeillä olevaa elokuvaa. Toivottavasti saavat rahoituksen kuntoon. Syytä olisi, koska paluu parisataa vuotta vanhaan diabeteksen hoitomuotoon olisi parasta niin potilaille kuin kansantaloudelle.

Tämä aamu alkoi pannuleivällä. Tätä leipää olen tehnyt jo muutaman vuoden ajan. Löysin ohjeen joskus vuosia sitten karppifoorumilta.  Kookoksesta en silloin oikein tykännyt, joten tein omanlaiseni ohjeen.

1 muna
2 rkl mantelijauhetta
(½ tl leivinjauhetta )
2 rkl juustoraastetta

Leivinjauhetta ei välttämättä tarvita, jos ei halua. Juustoraastetta otan pari sormenpäillä pari napsasua pussista, kun en jaksa mittailla lusikalla. Todennäköisesti juustoa on vähän enemmän, kuin 2 rkl, mutta ei se ole tässä niin tarkkaa ollenkaan. Noin simppelillä ohjeella saa aamulla rähmäsilmäisenäkin ihan toimivan aamiaisen taiottua.


Ensin rikotaan muna kippoon.

 Sen jälkeen muut aineet perään. Sekoitetaan haarukalla. Alla valmis taikinapohja.

 Paistinpannulle voita. Pannu pitää laittaa aika miedolle lämmölle, koska mantelijauho palaa herkästi. Aamulla vessareissun aikana pannuleivästä paistuu hyvin toinen puoli. Aamupesun ja -pissin jälkeen voi kääntää toisen puolen. Joskus laitoin alkuperäisen ohjeen mukaan seesaminsiemeniä, mutta nyt ovat näköjään jääneet taas pois.

Tuosta näkee vähän pannuleivän kokoa. Nämä kokonaiset pannuleivät ovat valokuvasatoa aiemmilta tekokerroilta, jotka jäänyt laittamatta blogiin. Saapahan nekin kuvat nyt tänne hyötykäyttöön.

  Päälle päälliset ja kohti ääntä. Täyttävä ja ravitseva aamiainen on valmis. Joskus olen tehnyt noista hampurilaisia. Pannuleipä puoliksi ja sisälmykset sisään. Tämä ohje taipuu myös makeaksi leivonnaiseksi, jos laittaa mausteeksi vaikka kardemummaa, kanelia, vaniljasokeria tms. Jos tekee makeamman version, voi taikinan sekaan laittaa esim. marjoja ja päälle kermavaahtoa. Makeassa versiossa voi vaikka rouhia sekaan myös prosenttisuklaata. Vain mielikuvitus on rajana näissä hommissa. Tässä kuvassa nyt kuitenkin suolainen versio. Taikina toimii myös pizzapohjana.

Tänään päätin kokeilla tehdä pannuleivän lettupannulla, jotta saisin pienemmän kokoisia. Karppifoorumilta huomasin jonkun tehneen näin. Hyvä idea. Kun on ollut kipeänä, ei olisi jaksanut nyt syödäkään kokonaista pannuleipää. Näinpä sitten tuo vanha taikinasysteemi nyt lettupannulle. 5 lettua näyttää tuosta annoksesta tulevan. 

 Hupsista. Pikkusen oli kärvähtämään päin, mutta onneksi ei vielä maistunut yhtään palaneelta. Hellan lämpö saa olla mieluummin vähän matala kuin liian kuuma.

 Sitten vain voita pannulettuleivän päälle sekä muut päälliset. Tällä kertaa oli kylmäsavulohta, kananmuna ja avokadoa.Kananmunat olivat eilen keitettyjä, siksi pienoinen tumma rengas. Keittoaika aavistuksen liian pitkä, koska keltuainen ei jäänyt pehmeämmäksi. Mutta näillä aloitettiin tämä päivä. Seurana mukillinen kookosöljyteetä.

Makroista

Katselin Protein Power-kirjasta Mike Eadesin antamia makro-ohjeita. Niitä voisi kokeilla. Joskus kokeilin ihan hyvällä menestyksellä, mutta sitten nuo taas unohtui jonnekin. Laitetaanpa siis muistiin jatkoa varten.
Tällöin kolmella aterialla proteiinit olisivat kroppani tietojen perusteella noin 30g/ateria ja rasva noin 48g.
Neljällä aterialla prode 22,5g/ateria ja rasva noin 36g/ateria.
Hiilarit olisivat noin 10-12g/ateria. Näin hiilarit pyörisivät jossain 30-40g tuntumassa. Mulle sopii ihan hyvin tuo 40g, joten joustetaan nyt siinä kohtaa vähän.

Noilla makroilla energiansaanti olisi noin 1825 kcal. Ihan jees.

 40hh   = 9E%
 90 prot = 20E%
145 r = 72E%

Energiaprosenteissa menee suht samaan, mitä esim. Annika Dahlqvist diabeetikoille suosittelee.

Sen verran muokkaan myös Eadesiin nähden, ettei mulla aamiaisella tule tuota hiilarimäärää. Esim. Antti Heikkilä suosittelee diabeetikoille hyvin niukkahiilarista aamiaista ja se sopii minulle tosi hyvin, hiilarit aamulla ovat yleensä enintään joku 5-6g. Hiilaria enemmän sitten iltaan. 

Tärkeätähän on se, että niin proteiinia kuin rasvaakin tulee tasaisesti joka aterialla. Esim. joku turkkilaisjogu marjoilla on mulle jo liian hiilaripitoinen ateria, jos tuo olisi pelkästään. Sama hässäkkä jälkiruokana menee jo ihan hyvin, jos ruoalla on jotain proteiinia tarjolla myös.

Eades on siis ihan samoilla linjoilla esim. Kiloklubin Patrik Borgin kanssa, joka myös sanoo, että jokaisella aterialla pitäisi nauttia myös proteiinia. Nyt tässä kohtaa himmailen vain tasoja omaan prodetarpeeseeni nähden. Painokilojen mukaan proteiinin määrä voisi olla minulla suurempikin, mutta koska en liiku paljoa ja rasvamassaa on paljon, pienempikin määrä riittää. Protein Powerissa prodentarve lasketaan rasvatonta massaa kohden ja minulla se oisi minimissään 65-79g. Pikkusen sentään siitä nostan ylemmäksi. Vieläkin on varaa vähän nostaa, mutta katsotaan nyt näillä hetki.

Liemistä lisää

Aina ei ole mahdollisuuksia, aikaa tai viitseliäisyyttä alkaa itse keitellä liemiä. Silloin kannattaa kokeilla Puljongin luonnollisesti valmistettuja liemiä. Nämä ovat valmistettu ilman lisäaineita ja ilman muita höttöjä. Laitoin linkin, että jos kuvien näkösiä tuotteita kaupasta löytyy, niitä voi huoletta käyttää.

Huomaan, että paljon väkeä on käynyt blogiani lukemassa. Kenties liemijutut oli sen verran ekstremeä, ettei kommentteja herunut. Osaksi siksikin tällainen vinkki niille, jotka haluavat syödä fiksusti ilman lisäaineita, mutta ilman sen suurempaa omaa vaivannäköä. Osa noista kastikkeista on sellaisia harkintaa kysyviä, jos noudattaa vähähiilarista ruokavaliota. Kuitenkin, jos valitsee max 5g/100g hiilaria sisältäviä tuotteita, ne ovat ihan karppisyötävää perusarjessa. Juhlassa voi tuostakin joustaa. Toisaalta, valkosipulissakin on paljon hiilareita, mutta harva sitä vetää sata tai useampi satagrammaa kerralla. Kenties uunivalkosipuleita ei kannata syödä montaa kerralla, jos noudattaa vhh:ta. Sama pätee näihin linkin kastikkeisiinkin.

Niin ja saa tänne kommentoidakin. :D

Luuliemi

Joulukuun alkupuolella keittelin luulientä ja silloin laiskotti niin, etten saanut millään siirrettyä kuvia koneelle ja blogiin. Tässä nyt tarinaa luuliemen keitosta.

Työpäivän päätteeksi kiersin kotiin kauppahallin kautta. Ostin ensi kyytönmaitoa ja kirnuvoita. Toisella kauppiaalla huomasin olevan luita ja meninkin niitä kysymään.  Kävi hakemassa minulle sellaisen noin parikiloisen luunpätkän, jonka pyynnöstäni sahasi kattilaan sopiviksi paloiksi.

Pussissa ovat ne naudanluut. Edessä oleva keltainen mötikkä on kirnuvoita. Namm, niin hyvää, niin hyvää! Voittaa valiovoit mennen tullen. Maitoa takana olevissa purkeissa.

Alla lihapalat vielä vähän lähempää. 

Lihat voi ja kannattaa paahtaa ensin uunissa hetken aikaa. Pääsee vähemmällä, kun ei tarvitse kuoria vaahtoja liemen pinnalta. Alla olevasta kuvasta näkyy hyvin, miten luun sisällä on paljon ravinteikasta luuydintä odottamassa liemeen pääsyä.

 Sitten luut kattilaan veteen. Vähän happoa joukkoon, esim. sitruunaa, etikkaa tai viinietikkaa, jotta ravinteet irtoavat. Toiset laittavat suolan jo keittämisen alussa, toiset vasta myöhemmin. Kattilan pohjalle laitoin kaikki jo vähän nahistuneet kasvikset jotka olisivat menneet muuten kompostiin. Tässä keitoksessa täräytin pippureiden lisäksi laakerilehdet ja yrttisilpun jo keittämisen alkuvaiheessa.  Ne kannattaa laittaa vasta vähän myöhemmin.

Sitten vain keitellään hiljaisella, huom. hiljaisella tulella niin, ettei keitos kiehu vaan hiljalleen hymyilee. Keittoaika mun keitoksellani oli yön yli. Varmaan lähes 12h. Pienemmälläkin keittoajalla selviää.

Kun olin saanut luut kattilaan ja hellalle, piti nauttia muista antimista.  Ranskalaista luomutattarinäkkäriä.


Päälle kirnuvoita juustohöylälliset.

Samoin kauppahallista ostettua vanhanajan saunapalvia ja juustoa. Tomaattia. Seuraksi lasi kyytönmaitoa. Niin hyvää, ettei ikinä uskoisi. Maut olivat ihan jotain muuta, kuin kaupan leikkelehyllyltä ostettaessa.

Leikkeleet, kirnuvoi ja maito olivat kaupan hintoja kalliimpia. Mutta kun jo pieni määrä antaa niin hyvän ja nautinnollisen maun, eivät nuokaan herkut tule kovin kalliiksi. Luut maksoivat muistaakseni 1,50 tai 2 euroa.

Valmista lihalientä. Sitten vain pussiin ja pakkaseen annospusseiksi. Parin desin kerta-annos riittää.  

Itse keitettyyn luuliemeen tehtyä siskonmakkarasoppaa. Soppa sisältää keittojuureksia ja - vihanneksia sekä siskonmakkaraa. Peruna nostaa verensokeria siihen malliin, että potut jäävät yleensä keitoistani pois. Joskus saatan laittaa perunan tai pari keittokattilalliseen. Ihan karppia keittoruokaa tässä.

Jotkut voivat ihmetellä, miten ihmeessä aika riittää tai on viitseliäisyyttä johonkin luuliemen keittämiseen. Siinä menee aktiivista työaikaa alkuvalmisteluissa varmaan 5-10 min - enintään. Loput hoitaa ensin uuni ja sitten hella. Eikä tarvitse käyttää teollisesti valmistettuja lisäainekuutioita mauksi keittoihin ja muihin ruokiin. Hyvä, jos pääsee vähän vähemmällä elimistön lisäainekuormituksella. Omalla kohdallani, kun on tämä diabetes vitsauksena, elimistö on muutenkin jo äärimmäisen rasitettu, joten yritän päästä mahdollisimman pienellä lisäainekuormituksella. Siksi keitän luu- ja lihaliemiä lihaliemikuutioiden sijaan. Makukin on miljuuna kertaa parempi.  Loppupeleissä etu näkyy myös kukkarossa, koska jo vähäinenkin määrä luulientä on niin tuhtia ja ravitsevaa, että siitä tulee kylläiseksi helposti ja kylläisyys kestää pitkään. Kylläisyys on aivan toista luokkaa, kuin kaupan lihaliemikuutioihin tehdyillä keitoilla.

Jos ostaa luita, kannattaa ostaa sen verran, että saa ainakin 5 litran kattilallisen keitettyä kerralla.

Jos ei saa luita esim. lähikaupastaan , (aina kannattaa kysyä) voi luut, jotka tulee muista ruuista, säilöä pakastepussissa pakastimessa odottamaan riittävää määrää. Esim. jos ostaa broiskun koipia tai grillatun kanan, voi ne jämäluut tosiaan laittaa pakastimeen ja sitten kun luita on kertynyt jo jonkin verran, voi keittää kanaliemen itse. Sama jos ostaa possun rimpsuluita tai muuta luullista lihaa; esim. lapaa.