Karppausta telkkarissa. Loppiaisen jälkeen alkaa TV5:n uusi ohjelma Hei, me karpataan. Tästä tietoa lisää TV5 facebook-sivuilla . Tarkempi juttu löytyy täältä .
Googlasin, mikä ja kuka onkaan tuo Olli Sovijärvi, joka toimii ohjelmassa lääkärinä. Helsinkipaleon sivuilta löytyikin Sovijärven blogi. Mielenkiinnolla luin. Erityisesti kannattaa lukea Helsinki Paleon rasvaopas . Tömäkkää asiaa. Myös linkin pikkuvideo on katsomisen arvoinen.
Nyt jäädään sitten odottelemaan, millaisen ohjelman saavat kasaan. Minulla on aavistuksenomaisesti ennakkoluuloja ohjelman suhteen, koska taustajoukoissa häärii Eeva Jaakonmaa, joka muistaakseni oli jonkin kitudieetin, vai oliko se nyt pillerikuurin mannekiinina. Kenties Jaakonmaa on löytänyt myöhemmin LCHF-ruokavalion. Hope so! Annetaan kuitenkin ohjelmalle mahdollisuus, eikä teilata etukäteen. Palataan tähän aiheeseen ohjelmasarjan alettua loppiaisen jälkeen.
sunnuntai 20. marraskuuta 2011
perjantai 11. marraskuuta 2011
Maaseudun tulevaisuus-lehdestä
Maaseudun tulevaisuus-lehti kirjoitti 11.11.11 alla olevan lainauksen. Jääkö tämä historiallinen 11.11.11.-päivä muistiin kunnioitetun ruisleivän terveysväittämien hautaanpanijaispäiväksi. Se jää nähtäväksi.
Mutta siis tuohon lehtilainaukseen:
"Rukiin terveysväittämät menivät nurin
Suomalaiset pitävät ruisleipää terveyden kulmakivenä, eivätkä syyttä. Ruistutkimus on Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muualla maailmassa.
Suomen leipomoteollisuus lähtikin luottavaisin mielin kokoamaan listaa terveysväitteistä, kun EU:n asiaa koskeva asetus valmistui viisi vuotta sitten.
Käytännön työstä vastasivat Suomen suurimmat ruisleipurit Vaasan ja Fazer.
Tulos lässähti
Yritysten yhteistyönä syntyi kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteiksi. Näistä puoli tusinaa koski ruista.
Monet väitteistä olivat päätyneet jo aiemmin koko väestöä koskeviin valtion ravitsemussuosituksiin.
VTT keräsi leipomoteollisuuden toimeksiannosta tieteelliset tutkimukset ehdotusten tueksi. Mittavan työn lopputulos jäi kuitenkin laihaksi.
”Ainoa hyväksyvä kannanotto koskee ruislesekuitua, joka edistää vatsan toimintaa”, johtaja Kalevi Saikkonen Vaasan Oy:ltä kertoo.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan asiantuntijat eivät vakuuttuneet esimerkiksi siitä, että ruisleipä voisi vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon.
Hyväksyntää haettiin myös raskituksen eli taikinajuuren eduille. VTT:n tutkimuksissa on selvinnyt, että perinteinen hapantaikina parantaa ravintoarvoja, esimerkiksi moninkertaistaa vitamiinipitoisuuksia.
Ikivanhaa tapaa leipoa ruisleipää onkin luonnehdittu tämän päivän teknologian aarrearkuksi.
Soitellen sotaan
”Harmittaa, teimme tosi paljon työtä”, myöntää Vaasan tutkimus- ja kehityspäällikön tehtävistä keväällä eläkkeelle jäänyt Tarja Kujala.
Ehdotetut terveysväitteet olisi Kujalan mukaan kyetty perustelemaan paremmin, jos asiantuntijaraadin arviointiperusteet olisivat olleet tiedossa.
EU-tason ohjeistusta on yleisesti pidetty riittämättömänä.
”Kaikki lähtivät vähän soitellen sotaan”, Kujala kuvailee. Hän ihmettelee Eviran ohjetta, jonka mukaan terveysväitteen tueksi sai ilmoittaa enintään kymmenen tutkimusta tai väitettä.
”Ohjeen mukaan emme voineet esittää kaikkea sitä näyttöä, joka olisi ollut käytettävissä.”
Vasta jälkikäteen alkoi tarkentua, millaisella näytöllä väitteitä todellisuudessa hyväksyttiin.
Hakijoille ei kuitenkaan annettu missään vaiheessa mahdollisuutta täydentää ehdotuksia, vaikka niiden käsittely Efsassa kesti useita vuosia.
Kaura rukiin ohi
Efsa on käsitellyt kaikkiaan yli 4 600 terveys- ja ravitsemusväitettä. Alun perin ehdotuksia jätettiin jäsenmaista lähes kymmenkertainen määrä, mutta samantyyppiset ehdotukset on yhdistetty.
Ruis jäi Suomen ja muidenkin hakijamaiden, kuten Saksan, yllätykseksi kauran varjoon. Efsa hyväksyi kauralle terveysväittämiä, jotka tekevät siitä suorastaan superterveellistä ravintoa.
Selitys piilee Kujalan mukaan kauran beetaglukaanissa, jonka terveysvaikutusten mekanismeista on paljon tutkimusnäyttöä. Tutkijoilla on yhä erilaisia oletuksia siitä, mihin rukiin hyvät vaikutukset perustuvat.
Lisäkuluja leipomoille
Asetus hyväksytyistä terveysväitteistä julkaistaan näillä näkymin aikaisintaan loppukeväästä. Hylätyt terveysväitteet on poistettava pakkauksista puolen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Tämä tietää todennäköisesti leipomoille lisäkuluja.
”Joudumme kriittisesti käymään läpi, mitä hyvää rukiista on kerrottu pakkausmerkinnöissä. Pakkausten uudistaminen on iso kustannus”, Saikkonen toteaa.
”En kuitenkaan usko, että terveysväitteiden karsiminen vaikuttaisi dramaattisesti ruisleivän kulutukseen.”
Vastuu ruistutkimusten tulosten julkistamisesta siirtyy Saikkosen mukaan entistä enemmän medialle.
Ongelmia on luvassa muuallekin kuin leipomoteollisuuteen. Esimerkiksi maitohappobakteerien vaikutuksia ei ole kyetty riittävän selvästi todentamaan.
Leipomoteollisuus ei Saikkosen mukaan aio lyödä hanskoja tiskiin.
”Meillä on ajatuksena koota voimat ja hakea uudelleen hyväksyntää rukiin terveysväitteille. Siihen tuntuu olevan alalla kiinnostusta.”
TARJA HALLA
Taikina tekeytyy terveelliseksi
Vaasan ruispala leivotaan hätäilemättä hapanjuuren avulla. Taikina saa tekeytyä viiden kuution raskipöntöissä puolisen vuorokautta, Vantaan tehtaan tuotantopäällikkö Tommi Wilenius esittelee.
Ylivoimaisesti suurin osa taikinasta on raskia, joka parantaa rukiin ravitsemuksellisia ominaisuuksia.
Raski annostellaan putkea pitkin taikinapataan. Nostatuskaapista matka jatkuu kiertoarinauuniin ja uunista jäähdytyskiikuille.
16 000 leipää tunnissa
Jäähtynyt palaleipä siirtyy revintälaitteelle, joka on suomalainen innovaatio.
Robotti pinoaa palat pussitusta varten ja toinen robotti nostelee pussit laatikoihin.
Suomen suosituimpia ruispaloja valmistuu Vaasan Oy:n Vantaan tehtaalla 16 000 kappaleen tuntivauhdilla.
Tuotanto on hajautettu yhdeksään leipomoon, joista pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä.
TARJA HALLA"
Mutta siis tuohon lehtilainaukseen:
"Rukiin terveysväittämät menivät nurin
Suomalaiset pitävät ruisleipää terveyden kulmakivenä, eivätkä syyttä. Ruistutkimus on Suomessa laajempaa ja monipuolisempaa kuin missään muualla maailmassa.
Suomen leipomoteollisuus lähtikin luottavaisin mielin kokoamaan listaa terveysväitteistä, kun EU:n asiaa koskeva asetus valmistui viisi vuotta sitten.
Käytännön työstä vastasivat Suomen suurimmat ruisleipurit Vaasan ja Fazer.
Tulos lässähti
Yritysten yhteistyönä syntyi kaikkiaan 21 ehdotusta terveysväitteiksi. Näistä puoli tusinaa koski ruista.
Monet väitteistä olivat päätyneet jo aiemmin koko väestöä koskeviin valtion ravitsemussuosituksiin.
VTT keräsi leipomoteollisuuden toimeksiannosta tieteelliset tutkimukset ehdotusten tueksi. Mittavan työn lopputulos jäi kuitenkin laihaksi.
”Ainoa hyväksyvä kannanotto koskee ruislesekuitua, joka edistää vatsan toimintaa”, johtaja Kalevi Saikkonen Vaasan Oy:ltä kertoo.
Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan asiantuntijat eivät vakuuttuneet esimerkiksi siitä, että ruisleipä voisi vaikuttaa edullisesti sokeriaineenvaihduntaan tai veren kolesterolitasoon.
Hyväksyntää haettiin myös raskituksen eli taikinajuuren eduille. VTT:n tutkimuksissa on selvinnyt, että perinteinen hapantaikina parantaa ravintoarvoja, esimerkiksi moninkertaistaa vitamiinipitoisuuksia.
Ikivanhaa tapaa leipoa ruisleipää onkin luonnehdittu tämän päivän teknologian aarrearkuksi.
Soitellen sotaan
”Harmittaa, teimme tosi paljon työtä”, myöntää Vaasan tutkimus- ja kehityspäällikön tehtävistä keväällä eläkkeelle jäänyt Tarja Kujala.
Ehdotetut terveysväitteet olisi Kujalan mukaan kyetty perustelemaan paremmin, jos asiantuntijaraadin arviointiperusteet olisivat olleet tiedossa.
EU-tason ohjeistusta on yleisesti pidetty riittämättömänä.
”Kaikki lähtivät vähän soitellen sotaan”, Kujala kuvailee. Hän ihmettelee Eviran ohjetta, jonka mukaan terveysväitteen tueksi sai ilmoittaa enintään kymmenen tutkimusta tai väitettä.
”Ohjeen mukaan emme voineet esittää kaikkea sitä näyttöä, joka olisi ollut käytettävissä.”
Vasta jälkikäteen alkoi tarkentua, millaisella näytöllä väitteitä todellisuudessa hyväksyttiin.
Hakijoille ei kuitenkaan annettu missään vaiheessa mahdollisuutta täydentää ehdotuksia, vaikka niiden käsittely Efsassa kesti useita vuosia.
Kaura rukiin ohi
Efsa on käsitellyt kaikkiaan yli 4 600 terveys- ja ravitsemusväitettä. Alun perin ehdotuksia jätettiin jäsenmaista lähes kymmenkertainen määrä, mutta samantyyppiset ehdotukset on yhdistetty.
Ruis jäi Suomen ja muidenkin hakijamaiden, kuten Saksan, yllätykseksi kauran varjoon. Efsa hyväksyi kauralle terveysväittämiä, jotka tekevät siitä suorastaan superterveellistä ravintoa.
Selitys piilee Kujalan mukaan kauran beetaglukaanissa, jonka terveysvaikutusten mekanismeista on paljon tutkimusnäyttöä. Tutkijoilla on yhä erilaisia oletuksia siitä, mihin rukiin hyvät vaikutukset perustuvat.
Lisäkuluja leipomoille
Asetus hyväksytyistä terveysväitteistä julkaistaan näillä näkymin aikaisintaan loppukeväästä. Hylätyt terveysväitteet on poistettava pakkauksista puolen vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Tämä tietää todennäköisesti leipomoille lisäkuluja.
”Joudumme kriittisesti käymään läpi, mitä hyvää rukiista on kerrottu pakkausmerkinnöissä. Pakkausten uudistaminen on iso kustannus”, Saikkonen toteaa.
”En kuitenkaan usko, että terveysväitteiden karsiminen vaikuttaisi dramaattisesti ruisleivän kulutukseen.”
Vastuu ruistutkimusten tulosten julkistamisesta siirtyy Saikkosen mukaan entistä enemmän medialle.
Ongelmia on luvassa muuallekin kuin leipomoteollisuuteen. Esimerkiksi maitohappobakteerien vaikutuksia ei ole kyetty riittävän selvästi todentamaan.
Leipomoteollisuus ei Saikkosen mukaan aio lyödä hanskoja tiskiin.
”Meillä on ajatuksena koota voimat ja hakea uudelleen hyväksyntää rukiin terveysväitteille. Siihen tuntuu olevan alalla kiinnostusta.”
TARJA HALLA
Taikina tekeytyy terveelliseksi
Vaasan ruispala leivotaan hätäilemättä hapanjuuren avulla. Taikina saa tekeytyä viiden kuution raskipöntöissä puolisen vuorokautta, Vantaan tehtaan tuotantopäällikkö Tommi Wilenius esittelee.
Ylivoimaisesti suurin osa taikinasta on raskia, joka parantaa rukiin ravitsemuksellisia ominaisuuksia.
Raski annostellaan putkea pitkin taikinapataan. Nostatuskaapista matka jatkuu kiertoarinauuniin ja uunista jäähdytyskiikuille.
16 000 leipää tunnissa
Jäähtynyt palaleipä siirtyy revintälaitteelle, joka on suomalainen innovaatio.
Robotti pinoaa palat pussitusta varten ja toinen robotti nostelee pussit laatikoihin.
Suomen suosituimpia ruispaloja valmistuu Vaasan Oy:n Vantaan tehtaalla 16 000 kappaleen tuntivauhdilla.
Tuotanto on hajautettu yhdeksään leipomoon, joista pohjoisin sijaitsee Rovaniemellä.
TARJA HALLA"
Miksi valita juuri karppaus?
Tohtori.fi kysyi tämän kysymyksen tämänpäiväisessä artikkelissaan. Hyvä kysymys olikin. Lainaan tekstin tähän perään kokonaisuudessaan, jotta on helpompaa lukea kyseinen tekstinpätkä. Hieno juttu. Kerrankin kaiken iltapäivälehdistön kummallisuusjuttujen jälkeen. Hyvä Tohtori.fi-saitti. Hieno ja asiallinen artikkeli.
Karppaamisella tarkoitetaan lyhyesti ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja.
Karppaussuuntauksia on useita erilaisia, mm. Atkinsin dieetti, jossa pyritään ketoosiin ja Montignacin dieetti, joka on esimerkki hyväkarppaamisesta. Mutta mitä eroja alakarppaamisella ja hyväkarppaamisella sitten on? Karppaus.infon mukaan ero on lähinnä siinä, että alakarppaajat pyrkivät saamaan kehon ketoosiin. Ketoosissa elimistön hiilihydraattivarastot hupenevat ja alkaa maksa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita. Elimistö valmistaa samaan aikaan proteiineista glukoosia aivoille.
Hyväkarppaaja ei syö sokeria tai vain vähän mikroravinteita sisältäviä tärkkelyskasveja, kuten perunaa tai maissia. Hän ei kuitenkaan pyri ketoosiin, mutta ravinnosta saatavien hiilihydraattien määrä jää alhaiseksi.
Karppausta on arvosteltu voimakkaasti koko sen olemassaolon ajan. Kritiikki on kohdistunut erityisesti terveyshaittoihin, joita yleisiin ravintosuosituksiin nähden normaalia suuremman rasvan ja proteiinin syönnin on pelätty aiheuttavan. Rasvatieto.fi:n mukaan aiemmin on epäilty, että ruokavaliota noudattava ei saa ravintosuositusten mukaista määrää ravintokuituja.
Onko karppaus todella niin vaarallista, kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää? Koska aiheesta ei ole vielä runsaasti tutkimusta, eivät asiantuntijatkaan uskalla suositella ruokavaliota varauksettomasti.
MedicalXpress uutisoi kesäkuussa, että American College of Sports Medicinen tutkimuksessa havaittiin selkeästi vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisemman ruokavalion olevan vaaratonta verisuonille. Tutkittavat henkilöt laihtuivat liikunnan ja karppaamisen avulla 45 päivässä keskimäärin viisi kiloa, kun taas vähärasvaisen ruokavalion valinneilla samaan suoritukseen meni keskimäärin 70 päivää.
Physorg.com kertoi elokuussa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio itse asiassa lisää hyvän kolesterolin määrää verisuonten vahingoittumana pysymisen lisäksi. Sivuston lainaamassa tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan ryhmiä, joista toinen noudatti vähärasvaista ja vähäkalorista ruokavaliota, kun taas toinen ryhmä söi Atkinsin dieettiä noudattaen. Karppaajat tiputtivat painoa saman verran kuin toinen ryhmä, ja hyvän kolesterolin määrä nousi 23 prosenttia – 11 prosenttia enemmän kuin vähärasvaista ruokaa syöneillä. Lisäksi alakarppauksen on todettu hyödyttävän epilepsiasta kärsiviä.
Tietenkään kaikki tutkimustulokset eivät puhu aukottomasti karppauksen puolesta, mutta tuoreiden tutkimusten ja ruokavalion suosion kasvu kertovat siitä, että karppausta ei kannata halveksia tai vierastaa. Se on ansainnut paikkansa toimivana ruokavaliona ja elämäntapana.
Miksi valita juuri karppaus?
Julkaistu 11.11.2011Karppaamisella tarkoitetaan lyhyesti ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja.Karppaussuuntauksia on useita erilaisia, mm. Atkinsin dieetti, jossa pyritään ketoosiin ja Montignacin dieetti, joka on esimerkki hyväkarppaamisesta. Mutta mitä eroja alakarppaamisella ja hyväkarppaamisella sitten on? Karppaus.infon mukaan ero on lähinnä siinä, että alakarppaajat pyrkivät saamaan kehon ketoosiin. Ketoosissa elimistön hiilihydraattivarastot hupenevat ja alkaa maksa muodostaa vapaista rasvahapoista ketoaineita. Elimistö valmistaa samaan aikaan proteiineista glukoosia aivoille.
Hyväkarppaaja ei syö sokeria tai vain vähän mikroravinteita sisältäviä tärkkelyskasveja, kuten perunaa tai maissia. Hän ei kuitenkaan pyri ketoosiin, mutta ravinnosta saatavien hiilihydraattien määrä jää alhaiseksi.
Karppausta on arvosteltu voimakkaasti koko sen olemassaolon ajan. Kritiikki on kohdistunut erityisesti terveyshaittoihin, joita yleisiin ravintosuosituksiin nähden normaalia suuremman rasvan ja proteiinin syönnin on pelätty aiheuttavan. Rasvatieto.fi:n mukaan aiemmin on epäilty, että ruokavaliota noudattava ei saa ravintosuositusten mukaista määrää ravintokuituja.
Onko karppaus todella niin vaarallista, kuin iltapäivälehdet antavat ymmärtää? Koska aiheesta ei ole vielä runsaasti tutkimusta, eivät asiantuntijatkaan uskalla suositella ruokavaliota varauksettomasti.
MedicalXpress uutisoi kesäkuussa, että American College of Sports Medicinen tutkimuksessa havaittiin selkeästi vähähiilihydraattisen ja runsasrasvaisemman ruokavalion olevan vaaratonta verisuonille. Tutkittavat henkilöt laihtuivat liikunnan ja karppaamisen avulla 45 päivässä keskimäärin viisi kiloa, kun taas vähärasvaisen ruokavalion valinneilla samaan suoritukseen meni keskimäärin 70 päivää.
Physorg.com kertoi elokuussa, että vähähiilihydraattinen ruokavalio itse asiassa lisää hyvän kolesterolin määrää verisuonten vahingoittumana pysymisen lisäksi. Sivuston lainaamassa tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan ryhmiä, joista toinen noudatti vähärasvaista ja vähäkalorista ruokavaliota, kun taas toinen ryhmä söi Atkinsin dieettiä noudattaen. Karppaajat tiputtivat painoa saman verran kuin toinen ryhmä, ja hyvän kolesterolin määrä nousi 23 prosenttia – 11 prosenttia enemmän kuin vähärasvaista ruokaa syöneillä. Lisäksi alakarppauksen on todettu hyödyttävän epilepsiasta kärsiviä.
Tietenkään kaikki tutkimustulokset eivät puhu aukottomasti karppauksen puolesta, mutta tuoreiden tutkimusten ja ruokavalion suosion kasvu kertovat siitä, että karppausta ei kannata halveksia tai vierastaa. Se on ansainnut paikkansa toimivana ruokavaliona ja elämäntapana.
lauantai 5. marraskuuta 2011
Diabeetikkojen varvasamputoinnit
Ajelin autolla tänään radio päällä tottakai, kun kävin tapaamassa paria karppikaveria kotipuolessa. Tuli uutiset ja karmea uutinen tulikin. Aikuistyypin diabeetikkojen varvasamputoinnit ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Nyt jo noin 850 amputaatiota vuodessa. Hirveä määrä. En yhtään ihmettele, että kirurgi ja ortopedi Antti Heikkilä lopetti leikkaushommat turhautuneena näihin amputointeihin ja alkoi hoitaa potilaitaan kokonaisvaltaisesti lääkehoitojen lisäksi ruokavalion keinoin.
Linkki uutiseen:
Aikuisiän diabetes lisännyt varvasamputaatioita
Minun jakeluun ei mene se, miksi Suomessa LCHF-ruokavalio (Low carb, high fat) ei saa virallista sijaa aikuistyypin diabeteksen hoidossa, kuten Ruotsissa on käynyt. Ruotsissahan tämä sai alkunsa siitä, kun pari ravitsemusterapeuttia teki Ruotsin sosiaalihallitukselle kantelun lääkäri Annika Dahlqvistista, joka suositteli potilailleen LCHF-ruokavaliota, nykysuomeksi sanottuna karppausta. Tässä kohtaa kantelijoilla oli tarkoituksena se, että Dalhqvist menettäisi lääkärinoikeutensa, koska hoitaa potilaitaan noin kerettiläisin keinoin vastoin kaikkia terveellisinä pidettyjä virallisia ruokasuosituksia. Kantelu tutkittiin ja samalla todettiin että LCHF-ruokavalio diabeteksen hoidossa perustuu sekä tieteeseen että hyviin hoitokäytäntöihin.
Itse karppaan LCHF:llä, eli olen ns. eläinrasvakarppi. Kasviöljyjäkin syön, mutta silti suosin eläinrasvaa elimistön tulehduksien välttämiseksi, joille diabeetikko on erityisen herkkä. Voista ja maitorasvoista samoin kuin sianlihasta jne. saa tarvittavan määrän myös yksittäis- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja eikä ole niin suurta vaaraa rasvojen hapettumisesta, kuin pelkästään kasvirasvoja syöden. Lisäksi rasvoja saan avokadosta, manteleista, pähkinöistä, oliiveista jne. Voista saa myös vitamiineja ja hivenaineita päinvastoin kuin esim. rypsiöljystä ja oliiviöljystä,joissa hivenravinteet loistavat poissaolollaan. Finelistä voi katsoa tarkemmat detaljit. Se on aika lahjomatonta tietoa. Jos katsoo ruokien koostumustietoja, voi yllättyä, kuten minä. Salaatinkastikkeena käytän siitä huolimatta oliiviöljyä.
Ruotsissa, kuten sanottua on aivan toinen meininki diabeteksen hoidossa kuin meillä Suomessa.
Youtubesta löytyy Ruotsin televisiossa syyskuussa 2011 esitetty ohjelma. Ohjelma on ruotsinkielinen, mutta ohjelmaan saa suomenkielisen tekstityksen, kun klikkaa videon oikeassa alareunassa olevaa CC-merkkiä, jolloin merkki muuttuu punaiseksi.
SVT: Tieteen maailma - tiede ruokavalion takana osa 1
Osa 2
Osa 3
Minua pistää niin vihaksi, että diabeetikoille suositellaan verensokeria kohottavaa ja/tai verensokeria korkealla pitävää ruokavaliota, jolloin korkean verensokerin vuoksi tulee verisuonivaurioita erityisesti jalkoihin. Varmasti jokainen on nähnyt diabeetikon, jolta on jalka/jalat amputoitu. Miten ihmeessä tällaista ruokavaliosuositusta, kuin Suomessa diabeetikoille suositellaan, voidaan edelleen suositella? Tämä verensokereita korkeana pitävä ruokavalio johtaa näihin verisuonivaurioihin. Kuitenkin verensokeria voidaan hallita myös pelkästään ruokavalion keinoin, LCHF:lla eli karppauksella. Minä en ole enää ainakaan toistaiseksi lihottamassa lääkeyhtiöitä, koska en tarvitse enää diabeteslääkkeitä, kun verensokerini pysyvät vakaina aivan ruokavaliollakin. Lisäksi veronmaksajien ei tarvitse maksaa lääkkeitäni, jotka sain 100% erityiskorvattavina vaikea-asteiseen pitkäaikaissairauteen vain 3 euron omavastuulla.
En tiedä, miten tautini tästä etenee, mutta nyt en tarvitse lääkkeitä. Olen toiveikas, koska olen lukenut monista monista kakkostyypin diabeetikoista, jotka ovat päässeet lääkkeistä kokonaan eroon. Diabetes on kuitenkin ns. etenevä sairaus ja oheissairaukset ovat taudinkulkuun olennaisesti liittyviä. Iloitsen jokaisesta kuukaudesta ja vuodesta, jonka voin elää lääkkeettömänä normaalein verensokerein. Näin sokeutumisen, amputaatioiden ja munuaisvaurioiden riski ainakin siirtyy, ellei kokonaan poistu.
Laitanpa vielä tähän perään linkin Suomessa esitettyyn vastaanvantyyppiseen ohjelmaan toukokuulta 2011. Suomalaisilla ja ruotsalaisilla lääkäreillä ja ravitsemusihmisillä on käsittämätön ajatusero siitä, mikä diabeetikolle on terveellistä. Tässä kohtaa minä luotan ruotsalaisiin. Katsokaa ja järkyttykää, millainen ero on kahden maan välillä.
Spotlight - Vanhentuneet ravintosuositukset
Minäkin olin aiemmin vain heikentyneestä sokerinsiedosta kärsivä mahasta helposti lihoava. Kun jatkoin suomalaisella asiantuntijoiden ja jopa Diabetesliiton suosittelemalla "terveellisellä diabeteksen ehkäisyruokavaliolla", sairastuin. Sapettaa, eikä ihan vähän sapetakaan. Jos olisin aiemmin hiffannut syödä, kuten 1900-luvun alussa diabeetikkoja ohjeistettiin syömään LCHF-ruokavaliolla, olisin kenties kokonaan välttynyt kakkosdiabetekseen sairastumiselta. Mutta kun minä uskoin tähän "terveelliseen diabeteksen ehkäisyruokavalioon" ja noudatin sitä kurjin seurauksin.
Näitä ei tarvitse uskoa, mutta helposti asia selviää, kun hankkii verensokerimittarin ja alkaa mittailla paastosokeria, verensokerit ennen ruokailua ja 1 ja 2h ruokailun jälkeen. Siinä aukeaa silmät. Näin minullekin kävi.
Linkki uutiseen:
Aikuisiän diabetes lisännyt varvasamputaatioita
Minun jakeluun ei mene se, miksi Suomessa LCHF-ruokavalio (Low carb, high fat) ei saa virallista sijaa aikuistyypin diabeteksen hoidossa, kuten Ruotsissa on käynyt. Ruotsissahan tämä sai alkunsa siitä, kun pari ravitsemusterapeuttia teki Ruotsin sosiaalihallitukselle kantelun lääkäri Annika Dahlqvistista, joka suositteli potilailleen LCHF-ruokavaliota, nykysuomeksi sanottuna karppausta. Tässä kohtaa kantelijoilla oli tarkoituksena se, että Dalhqvist menettäisi lääkärinoikeutensa, koska hoitaa potilaitaan noin kerettiläisin keinoin vastoin kaikkia terveellisinä pidettyjä virallisia ruokasuosituksia. Kantelu tutkittiin ja samalla todettiin että LCHF-ruokavalio diabeteksen hoidossa perustuu sekä tieteeseen että hyviin hoitokäytäntöihin.
Itse karppaan LCHF:llä, eli olen ns. eläinrasvakarppi. Kasviöljyjäkin syön, mutta silti suosin eläinrasvaa elimistön tulehduksien välttämiseksi, joille diabeetikko on erityisen herkkä. Voista ja maitorasvoista samoin kuin sianlihasta jne. saa tarvittavan määrän myös yksittäis- ja monityydyttymättömiä rasvahappoja eikä ole niin suurta vaaraa rasvojen hapettumisesta, kuin pelkästään kasvirasvoja syöden. Lisäksi rasvoja saan avokadosta, manteleista, pähkinöistä, oliiveista jne. Voista saa myös vitamiineja ja hivenaineita päinvastoin kuin esim. rypsiöljystä ja oliiviöljystä,joissa hivenravinteet loistavat poissaolollaan. Finelistä voi katsoa tarkemmat detaljit. Se on aika lahjomatonta tietoa. Jos katsoo ruokien koostumustietoja, voi yllättyä, kuten minä. Salaatinkastikkeena käytän siitä huolimatta oliiviöljyä.
Ruotsissa, kuten sanottua on aivan toinen meininki diabeteksen hoidossa kuin meillä Suomessa.
Youtubesta löytyy Ruotsin televisiossa syyskuussa 2011 esitetty ohjelma. Ohjelma on ruotsinkielinen, mutta ohjelmaan saa suomenkielisen tekstityksen, kun klikkaa videon oikeassa alareunassa olevaa CC-merkkiä, jolloin merkki muuttuu punaiseksi.
SVT: Tieteen maailma - tiede ruokavalion takana osa 1
Osa 2
Osa 3
Minua pistää niin vihaksi, että diabeetikoille suositellaan verensokeria kohottavaa ja/tai verensokeria korkealla pitävää ruokavaliota, jolloin korkean verensokerin vuoksi tulee verisuonivaurioita erityisesti jalkoihin. Varmasti jokainen on nähnyt diabeetikon, jolta on jalka/jalat amputoitu. Miten ihmeessä tällaista ruokavaliosuositusta, kuin Suomessa diabeetikoille suositellaan, voidaan edelleen suositella? Tämä verensokereita korkeana pitävä ruokavalio johtaa näihin verisuonivaurioihin. Kuitenkin verensokeria voidaan hallita myös pelkästään ruokavalion keinoin, LCHF:lla eli karppauksella. Minä en ole enää ainakaan toistaiseksi lihottamassa lääkeyhtiöitä, koska en tarvitse enää diabeteslääkkeitä, kun verensokerini pysyvät vakaina aivan ruokavaliollakin. Lisäksi veronmaksajien ei tarvitse maksaa lääkkeitäni, jotka sain 100% erityiskorvattavina vaikea-asteiseen pitkäaikaissairauteen vain 3 euron omavastuulla.
En tiedä, miten tautini tästä etenee, mutta nyt en tarvitse lääkkeitä. Olen toiveikas, koska olen lukenut monista monista kakkostyypin diabeetikoista, jotka ovat päässeet lääkkeistä kokonaan eroon. Diabetes on kuitenkin ns. etenevä sairaus ja oheissairaukset ovat taudinkulkuun olennaisesti liittyviä. Iloitsen jokaisesta kuukaudesta ja vuodesta, jonka voin elää lääkkeettömänä normaalein verensokerein. Näin sokeutumisen, amputaatioiden ja munuaisvaurioiden riski ainakin siirtyy, ellei kokonaan poistu.
Laitanpa vielä tähän perään linkin Suomessa esitettyyn vastaanvantyyppiseen ohjelmaan toukokuulta 2011. Suomalaisilla ja ruotsalaisilla lääkäreillä ja ravitsemusihmisillä on käsittämätön ajatusero siitä, mikä diabeetikolle on terveellistä. Tässä kohtaa minä luotan ruotsalaisiin. Katsokaa ja järkyttykää, millainen ero on kahden maan välillä.
Spotlight - Vanhentuneet ravintosuositukset
Minäkin olin aiemmin vain heikentyneestä sokerinsiedosta kärsivä mahasta helposti lihoava. Kun jatkoin suomalaisella asiantuntijoiden ja jopa Diabetesliiton suosittelemalla "terveellisellä diabeteksen ehkäisyruokavaliolla", sairastuin. Sapettaa, eikä ihan vähän sapetakaan. Jos olisin aiemmin hiffannut syödä, kuten 1900-luvun alussa diabeetikkoja ohjeistettiin syömään LCHF-ruokavaliolla, olisin kenties kokonaan välttynyt kakkosdiabetekseen sairastumiselta. Mutta kun minä uskoin tähän "terveelliseen diabeteksen ehkäisyruokavalioon" ja noudatin sitä kurjin seurauksin.
Näitä ei tarvitse uskoa, mutta helposti asia selviää, kun hankkii verensokerimittarin ja alkaa mittailla paastosokeria, verensokerit ennen ruokailua ja 1 ja 2h ruokailun jälkeen. Siinä aukeaa silmät. Näin minullekin kävi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)